MISTÄ LUOMISJÄRJESTYS MEILLE KERTOO? - RAAMATTU PUHUU
Kun Isä Luoja loi maailman, Hänellä oli erityinen järjestys kaiken lähtökohdaksi. Hän loi ihmisen alaisuuteensa, pitämään huolta luomakunnasta. Ihmisen alaisuuteen Hän loi koko luomakunnan.
Apostoli Paavali kirjoittaa kirjeessään korinttilaisille 1 Kor. 11.luvussa tästä luomisessa esiintyvästä järjestyksestä. On Kristus (Jumala), sitten mies ja miehen alaisuudessa nainen (vaimo). Mies on Jumalan kunnia ja vaimo miehen kunnia. Molemmat ovat riippuvaiset toisistaan sekä Jumalasta.
Tätä harvoin olemme tulleet ajattelleeksi. Kyse ei ole alistussuhteesta, vaan molempien tasa-arvoisesta suhteesta suhteessa Jumalaan. Tasa-arvoa ei pidä lähteä hakemaan mistään muualta.
Paavali nimenomaan viittaa opetuksellaan siihen galattalaiskirjeen kohtaan, missä Hän puhuu tilastamme Kristuksessa (Novum 3 Vantaa -82, s.791); Gal.3:
26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. | |||||
27 Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. | |||||
28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. | |||||
29 Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan. Monet raamatunlukijat ovat pitäneet Paavalia naistenvihaajana, mutta siitä ei todellakaan ole kyse. Paavalin työtoverina oli kyllä naisia. Yksi heistä oli Priskilla; Apt. 18:18; 26. Teksteistä käy ilmi Priskillan merkitys evankeliumin työlle. Apostoli piti tärkeänä luomisjärjestystä ja sitä, että sen vaikutukset järjestykseen muutoinkin olivat merkityksellisiä ja tärkeitä. Jumala on kaiken aivoitellut. Paavali vetosi teksteissään monessa kohden siihen. Se oli ongelmanratkaisu moneen kysymykseen. Kristuksessa kaikki tehdään yhdeksi ja meidän tulee alistua sen järjestyksen alle. AVIOLIITTO OSANA JUMALAN LUOMISEN YKSEYTTÄ Avioliitto voidaan nähdä osana tätä luomisjärjestyksen tuomaa ykseyttä; 1 Ms.2:24. Moni kysyy, eikö Kristuksen tule olla seurakunnan keskiössä? Minäkin vastaan tähän, että KYLLÄ; Hänessä nimenomaan meidät on tehty yhdeksi Hänen kanssaan. Se koskee myös avioliittoa, joka solmitaan Hänessä. 1 Kor. 11:11: -Herrassa ei kuitenkaan ole vaimoa ilman miestä eikä miestä ilman vaimoa. 1 Kor. 7:39: -Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa. ALAMAISUUS HERRASSA Kol.3:18: -Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset, niinkuin sopii Herrassa. Vaimon alamaisuus miehelle liittyy siis Jumalan luomisjärjestykseen ja sen ytimessä on molempien puolisoiden alamaisuus Jumalalle. Vaimon tulee peilata omaa suhdettaan Jumalaan. Samoin kuin miehen. Molemmat ovat tässä suhteessa vastuulliset. Se, että mies vallitsee alistaen naista, on syntiinlankeemuksen seuraus. 1 Moos. 3:16: - Ja vaimolle hän sanoi: "Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva". Ensimmäisen ihmisparin lankeemus johti siihen, että synti tuli maailmaan. Se näyttäytyy tottelemattomuutena Jumalaa kohtaan tänäänkin. Tottelemattomuudesta seuraa aina rangaistus. Eevan kipu synnyttää ja se, että hän joutui olemaan miehensä vallan alla, oli seurausta hänen heikkoudestaan synnin edessä. Kristus tuli meitä heikkoja varten. Hänessä me voimme päästä synnin alta takaisin vapauteen ja Jumalan lasten iloon. Kristuksessa synnin valta on murrettu. Sen ei tarvitse enää hallita meitä. Hyväksymällä tämän, me voimme myös naisina, Jumalan luomisjärjestyksen mukaisesti, päästä palvelemaan Häntä ja täyttämään oman tehtävämme Hänen hallinnassaan, joka taidolla tekee yhdeksi kaiken! Mark. 10:
VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA! |
Kommentit