NUORISOHERÄTYS - suoria sanoja!
Netin ihmeellinen maailma on jälleen täynnä kaikenlaista arvostelua ja julkilausumaa siitä, mitä nuorten kristittyjen maailmassa tapahtuu. Puhutaan ekumeenisesta harhaopista ja eksytyksestä, puhutaan manaamisista yms. Toki näistä puhua saa, mutta jokaisen olisi kuitenkin hyvä lähestyä asioita käsi omalla sydämellä.
![]() | |
The Send 6.6.2025 Helsingin jäähallissa |
Olin itse the Send tapahtumassa paikan päällä. Julistus siellä oli raamatullista ja nuoret olivat tulleet tuhansittain paikalle. Tapahtuma keräsi nuoria ja hieman vanhempiakin ympäri maailman. Hienoa, että tapahtuma saatiin Suomeen. Se oli monen antautuneet sydämen ja yhteisen tahdon toteuma. Ja, näin sen tuleekin olla.
Vastustus kuuluu asiaan; olen tämän vuosien saatossa oppinut. Aina, kun Jumala toimii, toimii myös vastustus. Jumala kuitenkin vaikuttaa ihmisissä sisäisen tahtomisen ja tekemisen. Yleensä ne, jotka arvostelevat, eivät tällaiseen itse osallistu. He kyllä nurisevat ja arvostelevat oikein mielellään. Tätä on nähty. Evankeliointi on elämäntapa, muuten se ei tuota toivottua hedelmää.
Jes. 62:10:
Kun istuin Sendissä kuuntelemassa, uskon Jumalan Hengen puhuneen sisimmälleni. Hän sanoi: "Tasoittakaa Herralle polku ja poistakaa kaikki kivet tieltä"! Sanoma on ajankohtainen jokaiselle kristitylle. On aika kerätä kivet. On aika tasoittaa Herralle tie.
Tänään on helluntaipäivä. Jumalan Pyhä Henki vuodatettiin kristittyjen ylle helluntaina. Pyhä Henki yhdistää ja antaa jokaiselle voiman kulkea Hänen omanaan. Mitä, jos kaiken arvostelun sijaan, antaisimme Hänelle mahdollisuuden toimia yhteyden välittäjänä ja Luojana?
Me teemme usein ylilyöntejä ja virheitä palvelustyössämme. Kukaan ei ole täydellinen. Meidän tapamme tehdä asioita ja toimia, ärsyttää muita ja aiheuttaa hämminkiä. Mitä, jos alkaisimme kuitenkin luottamaan vihdoin Jumalaan?
Muistan, kun olin itse nuori. Tein asioita innolla ja täydellä sydämellä Herralleni. Olin hankkinut nailonkielisen kitaran. Astelin se mukanani nuortenpäiville Jyväskylään. Vapaakirkkoon päästyäni,vanhemmat veljet ottivat minut matkaansa, kiikuttivat takahuoneeseen arvioitavaksi; voiko tyttöä päästää kitaransa kanssa laulamaan. Sulosoinnut olivat joidenkin mielestä liian räväkät, kitara soi nopealla tempolla. No, päästivät kuitenkin!
Jokainen on aikansa lapsi. Vaikka nuoret tekevät asioita, jotka askarrattuvat mieltämme, kaiken arvostelun sijaan, menisin mukaan ja siunaisin heitä. Näyttäisin itse esimerkkiä omalla vaelluksellani, opettaisin rakkaudella ja rukoilisin, että Jumalan Henki johdattaa ja näyttää maailmalle totuuden. Kaikessa.
Poistetaan esteet tieltä; sillä maailma tarvitsee evankeliumia NYT!
VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!
Kommentit