KUUKAUDEN SANA IKAALISLAISILLE: SUVAITSEVAISUUDESTA
Toukokuun Sanan aiheeksi Pekka Mäki-Ketelä antoi minulle pohtia suvaitsevaisuutta Raamatun valossa. Mitä Jumalan Sana opettaa suvaitsevaisuudesta toinen toisiamme kohtaan? Kuinka suvaitsevainen kristityn tulee olla suhteessa ympäröivään maailmaan ja ihmisiin, jotka elävät vastoin Raamatun opetuksia? Kaiken tämän ymmärtämiseksi, minun on avattava ensin hieman käsitystä Jumalasta, siitä millainen Hän on.
JUMALAN VALITTU KANSA
Jumala valitsi Israelin kansan tuodakseen ilmi pelastussuunnitelmansa koko ihmiskunnalle. Katsotaan, mitä Hän sanoi kansalleen:
Jes. 63: 8: Hän sanoi: "Hehän ovat minun kansaani, omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu". Niin Hän tuli heidän pelastajakseen.
Kuten tiedämme, Israel lopulta luopui Messiaasta. Israelilaisten silmillä on vieläkin peite; kaikki eivät näe Jeesusta Kristusta Pelastajanaan. On vain pieni joukko niitä, joiden silmät Pyhä Henki on avannut näkemään Jumalan pelastussuunnitelman.
Näin on kaikkien kansojen keskuudessa. Myös meidän. Me emme suinkaan kansakuntana palvele Israelin Pyhää Jumalaa. Tämä on Raamatun ennustusten pohjalta totta tänään.
JUMALA ON PYHÄ
Jumala on pyhä. Se tarkoittaa, että Hän on kokonaan erottautunut synnistä ja pahuudesta. Hän on täynnä armoa, totuutta ja laupeutta, voidakseen armahtaa meidät. Hän on erottautunut ihmiskunnan rappiosta.
Myös meidän tulee siitä erottautua, voidaksemme päästä Hänen pyhyytensä valtapiiriin. Siksi Jeesus tuli, jotta me saisimme tähän ongelmaan avun oikeaan aikaan.
1 Piet. 1: 16:
Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä".
SUVAITSEVAISUUS SEURAKUNNASSA
2 Kor. 11:
19 Tehän hyvin suvaitsette mielettömiä, kun itse olette niin mieleviä. | |||
20 Tehän suvaitsette, että joku teidät orjuuttaa, että joku teidät syö puhtaaksi, että joku teidät saa saaliiksensa, että joku itsensä korottaa, että joku lyö teitä kasvoihin | |||
21 Häpeäkseni sanon: tähän me kyllä olemme olleet liian heikkoja. Mutta minkä joku toinen uskaltaa-puhun kuin mieletön-sen uskallan minäkin. Apostoli Paavali tuo esiin kaiken seurakuntaa uhkaavien väärien oppien tiimoilta, kuinka kristityt eivät saisi olla liian mieleviä ihmisten edessä. Kristus on vapauttanut ihmiset synnistä ja sen orjuudesta vapaiksi, eikä nyt pidä lähteä antamaan siimaa orjuuttaa itseään uudestaan. Jumalan Sana on luja ja kristityn tulee rakentaa elämänsä sen perustuksen varaan. Gal.5:1: -Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. Me tarvitsemme kristittyinä rohkeutta ja uskallusta elää todeksi Jumalan tahto. Jumalan Sanassa täysi-ikäisiksi kasvaneita ei ole montaa tänä päivänä. Ne miehet ja naiset ovat yhä harvemmassa, jotka kunnioittavat Luojaansa ehdoitta. Hepr. 5:14. (#täysi-ikäisyys tarkoittaa sitä, että kristitty on harjaantunut hengell. aisteillaan erottamaan hyvän ja pahan toisistaan. Se on aina prosessi, ja siihen liittyy ihmisen oma motivaatio ja halu kasvaa Jumalan ja Hänen Sanansa tuntemisessa).  Kun Israel alkoi yhä tottelemattomammaksi Jumalan käskyille ja Profeettojen ohjeistuksille, se ylpistyi ja joutui eroon Jumalasta. Samoin on tänään. Mikäli me emme julista Jumalan Sanaa ja seiso sen takana, joudumme yhä kauemmaksi Jumalan Pyhästä ja vanhurskaasta tahdosta. Silloin me lähdemme oman tahdon tielle. Monet sanovat, että Jumalalla on niin avara sydän ja mieli, että Hän suvaitsee kyllä kahdenlaisia tien tallaajia. Tämän Raamattu selkeästi osoittaa harhakuvitelmaksi. On vain yksi tie. Sananlaskut 28:18: Nuhteettomasti vaeltavainen saa avun, mutta kahdella tiellä mutkittelija kerralla kaatuu. HEIKOT SEURAKUNNASSA Raamattu puhuu niistä veljistä ja sisarista, jotka ovat heikkoja seurakunnassa. Opetus on kohdistettu siis seurakunnalle, ei maailman ihmisille. Kristityn tulee kohdella heikkoja sisariaan ja veljiään asettamatta langetusta heidän eteensä. Room. 14:13.  Kristityn tulee ensisijaisesti keskittyä omaan vaellukseensa ja olla tuomitsematta muita kristittyjä. Hänen tulee olla esimerkkinä toisille, jotka ovat heikompia ja kaikenlaisten houkutusten ympäröiminä. Seurakunnassa on niitä, joita on helpompi harhauttaa. Mutta, väite, että kristittyjen tulisi tehdä myönnytyksiä ja suvaita asioita, jotka selkeästi ovat Jumalan tahtoa ja ohjeistuksia vastaan, on väärin. Päinvastoin nyt on aika seistä lujana ja vahvana Kristuksen seuraajana. SUMMA SUMMARUM Aina silloin, kun Kristuksen seurakunnan nimissä aletaan ajamaan ja viemään läpi asioita, jotka sotivat Jumalan Sanan eli Raamatun oppeja vastaan, on kristityillä velvollisuus nostaa äänensä rohkeasti kuuluviin. Erityisesti paimenuudessa tulee valvoa ja ohjata ihmisiä oikeaan suuntaan. Jeesus varoitti antamasta kadotustuomioita kenellekään. Luuk. 6:37. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Jeesus tuli jokaista syntistä varten. Ei ole ihmistä, joka ei tarvitsisi Pelastajaa. Kaikki me olemme tehneet syntiä. Room.3:23.  Kerran jokaisen on polvistuttava Pyhän Jumalan edessä; Room.14:11. Jokainen meistä on siis yhdenveroinen siinäkin mielessä. Suvaitsevaisuus on sanana siinä mielessä kummallinen, että se saa meidät ajattelemaan jonkun katsovan toisia hieman yläpuolelta, asettaen itsensä muita ylemmäksi. Tosiasia on, että kristityn tulee katsella asioita, ei omasta, vaan Jumalansa näkökulmasta. Se ei ole ylemmyyttä, vaan se on ymmärrystä. Ja, sitä tulee käyttää oikein. Efe.5:
VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA! |
Kommentit