VALITSENKO USKON VAIKO PELON?
Tulen nyt hyvin vakavan aiheen äärelle. Jumala on puhunut tästä omaan henkeeni. Kyse on uskosta ja siinä vaeltamisesta, pelon sijaan.
Näen hyvin paljon ympärilläni pelkoa ja epäuskoa. Se tulee ilmi selvästi, eikä sitä tarvitse edes mitenkään tonkia. Kun olemme harjaantuneet uskossamme, voimme erottaa nämä kaksi toisistaan. Kyse on kahdesta eri hengestä.
- Jumala synnyttää aina uskoa meissä. Hän Pyhän Henkensä kautta vaikuttaa sitä omissaan. Pahan pelko ei ole Jumalasta. Pelko synnyttää meissä kapinaa ja epäuskoa. Me emme silloin luota Jumalaan.
”Kun pelko minut valtaa, minä turvaudun Sinuun”; Psalmi 56:4.
Muistan tarinan eräästä saarnamiehestä. Yöllä hänen vuoteensa vierelle oli ilmestynyt Paholaisen hahmo. Saarnamies oli katsonut hahmoa, kääntänyt kylkeään ja todennut: "Ai, sinäkö se vain olitkin! "; ja jatkanut rauhallisia uniaan. Miehen luottamus Jumalaan oli levollista!
 | ||||||
|
TULKAA LAPSEN KALTAISIKSI
Matt. 18:4:
"Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa".
Viime päivinä on puhuttu siitä, kuinka lapset on otettu kaiken markkinoinnin välineeksi, vieläpä hyvin ikävällä tavalla. Kun kävin taannoin hevostarvikeliikkeessä, huomasin, kuinka kaikkein pienimpien lasten varusteet oli raidoitettu sateenkaarivärein.
Lapsi ei ymmärrä seksuaalisesta vapaudesta tuon taivaallista. Lähinnä aikuiset voivat tarttua noihin väreihin ja pitää seksuaalisesta vapaudesta opetussarjan pienille ja viattomille. Kuinka moni siihen terveellä tavalla kykenee? Ja, kuinka moni tietää ja tuntee Jumalan tahdon em. asian suhteen? Vastuu on suuri. Itse ymmärrän Jumalan Sanan pohjalta, kuinka LQBT-ideologia sotii räikeästi Jumalan tahtoa vastaan. En käy sitä kuitenkaan nyt tässä avaamaan.
Kun Jeesus puhuu lasten kaltaisuudesta, Hän kiinnittää huomion lapsen luontaiseen puhtauteen sekä kykyyn uskoa ja luottaa. Lapsi on kaikkein herkimmillään juurikin luottamuksen suhteen. Pieni koululainenkin uskoo, mitä opettaja hänelle sanoo. Hieman vanhempana hän osaa jo kapinoida ja etsiä omaa tietään.
Ellei lapsi löydä vastauksia kysymyksiinsä, hän alkaa pelkäämään. Luottamuksen löytyminen on siksi tärkeää. Ja, kysymysten on noustava lapsen suusta hänen kulloisenkin kehitysasteensa mukaan.
JUMALA ON KAIKEN LUOTTAMUKSEMME ARVOINEN
Jumala on kaiken luottamuksemme arvoinen. Hän on suvereeni Luoja ja Isämme. Lapsen kaltainen usko ankkuroituu siis Häneen, ei mihinkään muuhun. Se kiinnittyy lujasti Jumalan Sanaan. Se ei petä!
 | ||
|
Pelko näkyy luottamuksen puutteena, siinä ettei turva ole siellä, missä sen tulisi olla. Tämä näkyy monissa nettikirjoitteluissakin tänään. Pelätään kuolemaa, pelätään kaikkea pahuutta erilaisissa salahankkeissa jne. Spekuloidaan toisarvoisissa asioissa, kun olisi aika kohottaa katseet Jumalaan, kaiken Luojaan ja Ylläpitäjään; Luuk.21:28:
...Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.
Jumalan sana osuu oikeaan sanoessaan, kuinka viimeisinä päivinä ihmiset menehtyvät peljätessään, mikä maapiiriä kohtaa; Luuk.21:26.
 | ||
|
Olen itse käynyt läpi pelkotiloja elämässäni. Siksi tiedän, mistä kirjoitan. Pelko kahlitsee ja saa aikaan toimettomuutta elämässämme. Sen voi kääntää voitoksi, mikäli nöyrtyy lapsen kaltaisuuteen ja luovuttaa elämänsä hallintavallan Jumalalle. Tämä tarkoittaa myös, että luovutan Hänelle kaikki läheiseni ja rakkaani.
Pelko voi näkyä:
# Epäilyksenä ja epäuskona Jumalaa ja Hänen hallintavaltaansa kohtaan. Se näkyy siinä, että pelkäämme enemmän ihmistä kuin Häntä, joka hallitsee kaiken.
# Kuoleman ja sairauden pelkona.
# Paniikkina ja ahdistuksena.
# Haluna riitauttaa jatkuvasti asioita.
# Kapinana ja nurinana.
# Eripuraisuutena ja riitelynä.
# Tarpeena olla jatkuvasti oikeassa.
# Toisten syyttelynä.
# Turvattomuutena, yksinäisyytenä ja levottomuutena.
# Se voi näkyä myös jatkuvana työn tekemisenä, pakenemisena suorittamiseen.
Miten uskomme näkyy arjessa?
# Luottamuksena Jumalaan, vaikka ympärillä myrskyäisi ja ihmismielipiteet jakautuisivat eri leireihin.
# Haluna katsella taivaallisiin maallisten sijaan.
# Luottamuksena Jumalan kutsuun ja hallintavaltaan.
# Luottamuksena Jumalan Sanaan, sitä väärentämättä.
# Lepona ja rauhana sisimmässä.
# Rakkautena ja kärsivällisyytenä ihmissuhteissa.
# Rauhan rakentamisena siellä, missä on eripuraa.
# Yhteytenä ja sopuisuutena.
# Uskollisuutena, kestävyytenä ja armollisuutena.
VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!
Katja-Leena
Kommentit