USKO II: ISRAELIN USKO ESIKUVANAMME

Ensimmäisessä uskoa käsittelevässä osassa kerroin siitä, että meidän on noustava uskossamme luottamuksen tasolle suhteessa Luojaamme ja Jumalaamme.  Kyseessä on aivan sama Jumala, jota Israelin kansa valittiin seuraamaan, ja jonka kautta koko ihmiskunnalle annettiin pelastus Jeesuksessa Kristuksessa. Nyt tutkin kanssasi Israelin uskon esikuvallisuutta meidän kannaltamme. Toivon, että jaksat lukea tämän ajatuksella loppuun asti. Tekstini lopussa on vakava vetoomus meille jokaiselle, koskien uskoamme tässä nykyhetkessä. 

Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet;  Luuk. 13:34.

1. PATRIARKKOJEN USKO

Aabrahamin usko on esikuva jokaiselle meistä.  Hän oli ensimmäinen uskonsankari, joka ryhtyi uskostaan käsin tekoihin, jotka saavat monet meistä kalpenemaan.  Ensinnäkin hän lähti omalta asuin- ja synnyinseudultaan kohti täysin tuntematonta, sen vuoksi, koska Jumala käski hänen lähteä.  

1 Moos. 12:4:
Niin Abram lähti, niinkuin Herra oli hänelle puhunut, ja Loot meni hänen kanssansa.

Aabraham kävi monen koettelemuksen portin läpi.  Jumalan antamat lupaukset täyttyivät; Hän sai vanhoilla päivillään poikalapsen, josta tuli Jeesuksen esi-isä.  Aabraham oli siis tärkeä lenkki kokonaisen kansan elämää ja vaellusta ajatellen. Hän on esimerkki meille jokaiselle, sillä mekin olemme yksi lenkki oman kansamme, sukumme ja perheemme ketjussa. 

Myös apostoli Paavali on esikuva meille pakanakristityille Jumalan pitkämielisyyden tähden. Hän, jos kuka, joutui paljon kärsimään evankeliumin tähden. 

1 Tim. 1: 
15 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.
16 Mutta sentähden minä sain laupeuden, että Jeesus Kristus minussa ennen muita osoittaisi kaiken pitkämielisyytensä, esikuvaksi niille, jotka tulevat uskomaan häneen, itsellensä iankaikkiseksi elämäksi.

                        ESIKUVIA TARVITAAN YHÄ
Uskon esikuvat ovat sitä varten, että mekin oppisimme elämään samanlaisessa luottamuksessa ja rohkeudessa suhteessamme Jumalaan. Tarvitsemme esikuvia.  Tärkein esikuvamme on kuitenkin Jeesus itse. 

Jaak. 5:10:
Ottakaa, veljet, vaivankestämisen ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä.

Joh. 5:46:
Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut. ( Jeesuksen omat sanat ).

MITÄ USKONKUULIAISUUS OPETTAA MEILLE?

1 Sam. 15:

22 Silloin Samuel sanoi: "Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva.
23 Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana."
Kaikki patriarkat eli uskon esi-isät, mainittakoon tässä Aabraham, Iisak ja Jaakob, olivat miehiä, joiden ensisijainen oppiläksy oli oppia tottelevaisiksi Jumalaa kohtaan. Miehet joutuivat pulaan, mikäli kapinoivat Jumalaa vastaan. Jaakobkin kävi oman paininsa Jumalan kanssa.  Tiedämme ehkä sanonnan: " Kyllä Herra kukkonsa kynii".

Jos me käännämme selkämme Jumalalle, opettaa Raamattu, että käännymme syntiin, taikuuteen, valheeseen ja muiden jumalien puoleen. Tämä on totta. On vain yksi Jumala, joka pitää ihmisen puolta. Muut Jumalat eivät armoa tunne!  Oletko koskaan miettinyt asiaa tältä kannalta? 

Mikään muu uskonto ei puhu niin vahvasti armosta kuin kristinusko. Yksinkertaisesti siksi, ettei armoa muualla ole.  Olen blogissani kirjoittanut myös opetuksen armosta. Armo on laajakäsite, mikä ei aukea meille heti.  Armo on ansaitsematonta Jumalan huolenpitoa niille, jotka uskovat Häneen.  Tätä saivat jo vanhan liiton pyhät kokea; se oli mahdollista luottamuksessa Herraan, Jahveen. 

Armosta lisää:

Kaikki Herran polut ovat armo ja totuus niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja todistuksensa; Psalmi 25:10.

2. USKO PROFEETTOIHIN JA KIRJOITUKSIIN

2 Moos. 4. luku kertoo Mooseksen kutsusta profeetan tehtävään.  Hänen tuli johdattaa israelilaiset pois Egyptistä luvattuun maahan. Orjuutus, jota kansa oli siellä jo useita kymmeniä vuosia kokenut, oli tullut tiensä päähän. Jumala valmisti pakomatkan. 

Mooseksen matkassa ihmeet astuivat voimalla kuvaan. Näytti siltä, etteivät ihmiset olisi muuten uskoneet häntä. Jumalan voimateot olivat niin ylivoimaisia, että kaikki muut poppakonstit hävisivät niiden rinnalla.  

Meillä on kirjoitukset, jotka vahvistavat meidän uskoamme. Kysymys kuuluu, antaako Jumala meille vielä johdatuksensa profeetan kautta?  Voisiko vielä tulla joku sellainen profeetta, joka valmistaa seurakunnalle tietä, kuten Israelille aikoinaan? Nämä ovat isoja kysymyksiä. Niihin toivon seurakunnan Suomessakin etsivän vastausta.  Mielestäni asia on kiireinen ja ajankohtainen. Opettajien on nyt herättävä.


OMAA POHDINTAANI:

-  Pelastus on varma Jeesuksessa. Sen eteen ei enää tarvita mitään. Golgatan työ oli riittävä. Mutta tajuaako seurakunta olla hereillä?  Onko näky päämäärästä selvä?  Olemmeko liikaa kiinni tämänpuoleisissa?  Tarvitaanko henkilö, joka herättelee seurakuntaa saamaan sen entistä ponnekkaammin liikkeelle tuota näkyä kohden? Tajuaako seurakunta tilaansa?  Israelilainen raamatunopettaja Gershon Nerel  on sanonut, että viimeinen Elia on radikaali herättelijä.  

MITÄ UUSI TESTAMENTTI PUHUU?

1 Kor. 10:

1 Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
2 ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
3 ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa
4 ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.
5 Mutta useimpiin heistä Jumala ei mielistynyt, koskapa he hukkuivat erämaassa.
6 Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, että me emme pahaa himoitsisi, niinkuin he himoitsivat.
7 Älkää myöskään ruvetko epäjumalanpalvelijoiksi kuten muutamat heistä, niinkuin kirjoitettu on: "Kansa istui syömään ja juomaan, ja he nousivat iloa pitämään".
8 Älkäämmekä harjoittako haureutta, niinkuin muutamat heistä haureutta harjoittivat, ja heitä kaatui yhtenä päivänä kaksikymmentä kolme tuhatta.
9 Älkäämme myöskään kiusatko Herraa, niinkuin muutamat heistä kiusasivat ja saivat käärmeiltä surmansa.
10 Älkääkä napisko, niinkuin muutamat heistä napisivat ja saivat surmansa tuhoojalta.
11 Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut.
12 Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.
13 Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
14 Sentähden, rakkaani, paetkaa epäjumalanpalvelusta.

KIRJOITTAJAN SUOSITUS: 

Harri Ahdesmäki ( yliluutnantti, evp. ) on kirjoittanut mielenkiintoisen opetuskirjoituksen Eliaasta.  Teksti löytyy hänen blogistaan netissä. Hän on ollut saamieni tietojen mukaan mm. 28 vuotta rauhanturvaajana Israelissa. Tässä linkki hänen blogiinsa, missä hän käsittelee Profeetta Elian tuloa Malakian kirjan lupauksen mukaan


Photo by Miika Klinga


VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA! OLE SIUNATTU!

Katja-Leena











Kommentit

Suositut tekstit