IHMEITÄ MATKANI VARRELLA, OSA I

Kuva tallipihastani, kesä 2020

Omassa uskonvaelluksessani olen kohdannut ihmeitä.  Olen aivan vakuuttunut Jumalan olemassaolosta ja Hänen ihmeistään. En epäile niitä yhtään. Haluan jakaa sinulle tässä muutamia ihmeitä matkani varrelta:

1.  IHME, ETTÄ YLEENSÄKIN SYNNYIN

Äitini oli saanut muutamia keskenmenoja ennen minua. Kun hän odotti minua, alkoi alkuraskaudessa jälleen kova verenvuoto ja kipu. Äitini sai hoitavalta lääkäriltä pillereitä, joita hän kehotti ottamaan, jotta loputkin " minusta " tulisi ulos.  

Vanhempani olivat kovasti toivoneet lasta. Äitini meni pillereiden kanssa kotiin, mutta päätti olla ottamatta niitä.  Hän meni makuulle ja rukoili, että Jumala säästäisi henkeni. Samalla niin tehdessään, hän luovutti minut Jumalan käyttöön.  Hän rukoili, kuten Raamatun Hanna, että lapsi olisi Herran oma.  

Tuli pääsiäinen ja äitini huomasi ilokseen odotuksen jatkuvan.  Lääkäri on jälkeenpäin pitänyt todennäköisenä, että kyseessä olisi ollut kaksosraskaus, mistä minä " vahvempana " selvisin.  Jumala on myös lunastanut äitini tekemän lupauksen. Äitini ei puhunut kaikkea minulle kokonaisuudessaan ennen hakeutumistani opiskelemaan hengelliseen työhön; olen nyt saanut olla Herran työssä kymmeniä vuosia. 

Minä ja puolisoni Ilkka tyttäremme Saaran häissä, kesällä 2014.

2. OMAN LAPSENI SYNTYMÄ

Olin nuori äiti ja minulla oli kaksi lasta. Olimme ajatelleet puolisoni kanssa, että lapsilukumme voisi jäädä siihen.  Jumala oli kuitenkin aivoitellut toisin...

Eräänä yönä heräsin aamuyöllä neljältä ääneen, joka kaikui koko huoneessa: " Ottakaa kolmas lapsi vastaan; Minä annan teille voiman, vaikka tuntuu, että väsyttää ".  Tätä toistettin moneen kertaan. Ja lopuksi vielä sanottiin: " Vuokko ". 

Olin empiväinen (tällaisia me pienet ihmiset olemme).  Sanoin Herralle, että " anna ensi yönä vielä minulle sama kehoitus; sitten olemme valmiit tottelemaan Sinua ".  Herra oli armollinen.  Seuraavana yönä sama kehoitus toistui.  Tämän jälkeen olimme valmiit tottelemaan Häntä!

Appivanhempani tulivat meille seuraavana päivänä kyläilemään. Anoppini oli nähnyt unen sinivuokoista tienpientareella, joita olin hänen kanssaan poiminut.  Poikamme Jeremia syntyi seuraavan vuoden helmikuussa. Sen kunniaksi syntyi Herran lahjana myös lauluni: Anemone coronaria.  Laulu kertoo punavuokosta, joka kukkii Israelissa aina helmi-maaliskuussa. Jeremian syntymävuonna -92 niitä oli kukkinut runsaasti jopa Suolameren rannalla.

3.  PSALMINÄKY

Kun lapset olivat pieniä, olivat kädet tietysti täynnä monenlaista puuhaa. Mieheni oli kiireinen yrityksensä vuoksi ja parhaillaan kaikki kolme lastani olivat vielä vaipoissa.  Kipuilin usein, etten ehdi lukemaan Raamattua.  

Kerran varhain aamulla istuin imettämässä  vauvaani olohuoneen nojatuolissa.  Yht´äkkiä eteeni annettiin näynomaisesti Raamatun psalmeja.  Sain lukea niitä siinä silmieni edessä jonkin aikaa. Tämä oli yksi suurenmoisimmista ihmeistä, joita olen saanut kokea!  Raamatun sana on jotakin sellaista, mitä ilman en voisi olla. Se ravitsee henkeäni ja sieluani. Se antaa myös terveyttä ruumiilleni. 

Sananlaskut 30:5:

Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.

Seuraavassa osassa kerron lisää ihmeistä.  Ihmeet kuuluvat meille jokaiselle. Oletko sinä kohdannut jo ihmeesi Taivaallisen Isäsi seurassa? Sitä on lupa pyytää. 

VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA! OLE SIUNATTU!

Rukous:  Isä, Jeesuksen nimessä rukoilen, anna minulle ihme Sinun maailmoistasi. Kiitos, että suurin ihme on, kun ihminen uudestisyntyy ylhäältä ja hänen henkensä yhtyy Sinuun.  Anna tämän ihmeen olla totta minunkin kohdallani.  Kiitos, että teet minusta uuden luomuksen ja annat minun kokea kanssasi ihmeitä joka päivä. Koko elämä on ihme. Aamen. 

Katja-Leena