SEURAKUNNAN AIKA ON LOPPUMASSA
Elämme aikaa, mistä profeetat ovat Raamatussa selkeästi ennustaneet. Viimeisten aikojen merkit ovat nähtävissämme. Viimeinen elonkorjuu on käynnissä; Hengellä täyttyneet uskovat kootaan Herran eteen kaikista kansakunnista ja niiden tilalle, jotka pitävät itseään estyneinä, kootaan vielä joukkoa. Matt. 22. luku; Luuk. 21:11.
Seurakunnalla maailmassa on ollut oma tärkeä tehtävänsä. Katsotaan nyt yhdessä Jumalan Sanasta, mikä oli alkujaan seurakunnan lähtökohta:
"Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan"; 1 Kor. 6:18.
Meidän tulee ymmärtää, että vertaamalla seurakuntaa omaan ruumiiseensa ( 1 Kor. 12: 27); Herra viestittää, kuinka kaikki haureus seurakunnassa on samalla myös vakava rikos Häntä vastaan. Uskovan on viimeistään nyt herättävä tämän todellisuuden edessä. Me emme voi palvella kahta Herraa. Jumala on Pyhä.
Viimeiset päivät tulevat paljastamaan seurakunnalle, ketkä ovat täyttyneet Jumalan Hengellä ja ovat todella uudestisyntyneet ylhäältä. Erottelun on tapahduttava. Ei voi olla niin, että tänne jäävät ihmiset ihmettelemään, miksi kävi kuten kävi. On totisesti tultava selväksi, miksi toiset otettiin ja toiset jätettiin. Muutenhan se olisi epäreilua, vai kuinka? Erottelun on tapahduttava. Tämä on myös selkeä Raamatun Hengen viesti seurakunnalle. Näin me olemme nähneet Jumalan aiemminkin historian saatossa toimineen:
"Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra; en ole turhaan puhunut, että minä tuotan teille tämän onnettomuuden"; Hes. 6:10.
"...Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra-te, jotka ette ole vaeltaneet minun käskyjeni mukaan ettekä ole tehneet minun oikeuksieni mukaan, vaan olette tehneet niiden pakanain oikeuksien mukaan, jotka ovat teidän ympärillänne.", Hes. 11:2.
"...Ja te tulette tietämään, että Israelin keskellä olen minä. Ja minä olen Herra, teidän Jumalanne, eikä toista ole. Eikä minun kansani joudu häpeään, iankaikkisesti"; Joel. 2:27.
3. SEURAKUNTAA KEHOITETAAN AHKEROIMAAN
Ilm. 3:
Apostoli Paavali puhui kilparadalla juoksemisesta. Uskoon liittyvät myös teot. Se ei ole ristiriidassa Sanan Hengen ilmoituksen kanssa. 1 Kor. 9:24.
Seurakunta korjaa nyt hedelmiään. Nyt on elonkorjuun aika. Mikäli seurakunta on epäonnistunut julistamaan ristiinnaulittua Kristusta kiteytettynä siihen Jumalan Hengen sanomaan ja viestiin päämäärästämme käsin, ovat hedelmät kitukasvuiset ja mehuttomat. Seurakunta Suomessa joutuu yhtä kaikki katsomaan peiliin. Olemmeko me julistaneet sitä ristin ja veren sanomaa, missä toteutuvat ne Jeesuksen itsensä seurakunnalle asettamat tavoitteet: 1) Jumala ilmestyy keskuudessamme, 2) uskovat ilmentävät Häntä; 3) seurakunta kantaa taivaallisen kodin avaimia taskussaan; 4) se ahkeroi uskossa ja teoissa; 5) se kuulee, mitä Henki seurakunnalle sanoo.
Ystävät; ahkeroidaan päästäksemme perille. Katsotaan, kuten tietäjät aikoinaan Beetlehemin Tähteen ja luotetaan Yksin, ja vain ainoastaan, Häneen.
VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!
Seurakunnalla maailmassa on ollut oma tärkeä tehtävänsä. Katsotaan nyt yhdessä Jumalan Sanasta, mikä oli alkujaan seurakunnan lähtökohta:
1. JUMALA ITSE ASETTI SEURAKUNNAN ILMENTÄMÄÄN HÄNTÄ
Jeesus antoi Pietarin ymmärtää, kuinka seurakunta on Jumalan Hengen tyyssija ja lähtöisin Hänestä. Hän tähdensi, että seurakunnan perustus on siinä; Jumalan Hengen, ei lihan, ilmoituksessa.
Matt. 16: 17-18: " Autuas olet sinä Simon, Joonaan poika, sillä ei liha ja veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja, minä sanon sinulle: sinä olet Pietari ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita ".
2. SEURAKUNTA ON KANTANUT TAIVASTEN VALTAKUNNAN AVAIMIA
" TASKUSSAAN"; ONKO TODELLA?
" TASKUSSAAN"; ONKO TODELLA?
Matteus jatkaa luvussa 16 jakeessa 19 kertomalla, että tämä kansalaisuus pitää sisällään myös Hänen auktoriteettinsa; kyvyn sitoa ja päästää vangittuja vapauteen. Nämä ovat Jeesuksen omia sanoja.
" Minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaassa ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa ".
Eli seurakunnan tehtävä on ollut operoida Jumalan asialla. Teot ovat olleet Jumalan tekoja. Mitään ei ole ollut ilman Häntä, mistä seurakunta voisi olla jotenkin ylpeä.
Room. 11:
Room. 11:
17 Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta,
| |
18 niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua.
|
3. SEURAKUNTA ON KIELTÄVÄ ITSENSÄ KRISTUKSEN TÄHDEN MAAILMASSA; Matt. 16:23-24.
- Se on alituisessa sodassa Saatanaa vastaan; Luuk. 22:31: "Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja".
- Sen tulee erottautua maailmasta ja sen lihallisuudesta sekä himoista, jotka siellä synnin tähden vallitsee.
Ilm. 18:4:
Ilm. 18:4:
" Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa".
|
Seurakunta ei ole Jumalan asialla veljeillessään maailman kanssa. Vaikka se on maailmassa, se ei ole maailmasta. Se pitää toisenlaisia kotiavaimia taskussaan. Niiden avainten ääni on erilainen. Onko tämä erilainen kilinä saanut kuulua meidän seurakunnissamme?
ILMESTYSKIRJA PUHUU LOPUN AJAN SEURAKUNNALLE, PALJASTAA SEN TILAN.
 |
| Millaisia avaimia olemme teettäneet ja kannamme taskuissamme? |
Jumala antaa kaksi loisteliasta lampunjalkaa operoimaan maailmassa. Ne ovat ne lähettiläät, jotka tuovat sanoman Kristuksen seurakunnalle ja profetoivat kansakunnille. Ilm. 11:4.
Lopun ajan seurakunta on kurituksen tarpeessa. Kun seurakunnan loppu maailmassa lähestyy, näemme myös tietyt merkit. Kaiken tämän on tapahduttava. Ne merkit ovat seuraavat:
1. SEURAKUNNAN ENSIRAKKAUS KRISTUKSEEN ON KYLMENNYT
Se palavuus, mikä seurakunnalla oli sen aloittaessaan maailmassa, on vain jäänne. Ihmiset ovat penseitä ja heidän rakkautensa Kristusta kohtaan on haalentunut. Se näkyy seurakunnan elämässä hyvin monella tavalla.
Seurakunnalle tullaan julistamaan parannusta. Sen on herättävä ja nähtävä langennut tilansa. Rakkaus Kristukseen ja katseen kohottaminen päämäärää kohti ovat ensiarvoisen tärkeitä. Jumala ei hyväksy minkäänlaista haureutta. Haureus on vakava synti ja se kohdistuu aina omaa ruumista vastaan. Ilm. 2: 21-22.
"Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan"; 1 Kor. 6:18.
Meidän tulee ymmärtää, että vertaamalla seurakuntaa omaan ruumiiseensa ( 1 Kor. 12: 27); Herra viestittää, kuinka kaikki haureus seurakunnassa on samalla myös vakava rikos Häntä vastaan. Uskovan on viimeistään nyt herättävä tämän todellisuuden edessä. Me emme voi palvella kahta Herraa. Jumala on Pyhä.
 |
| Liha himoitsee Henkeä vastaan; Gal. 5:17 |
2. SEURAKUNTA ON VAILLA HENKEÄ JA MAALLISTUNUT
Ilm. 3: 1. Seurakunta on ennen Kristuksen takaisintuloa kuolleessa tilassa. Se kantaa yhä seurakunnan nimeä, mutta todellisuudessa elämää ja ihmeitä ei ole. Ihmiset jäävät vaille Jumalan kosketusta. Jumala kuitenkin lupaa pukea seurakunnan uudelleen valkoiseen pukuun ja pukea sen myös voimallaan. Hän valmistaa seurakuntaa.
Hesekiel luku 37:
Hesekiel luku 37:
4 Niin hän sanoi minulle: "Ennusta näistä luista ja sano niille: Kuivat luut, kuulkaa Herran sana.
|
5 Näin sanoo Herra, Herra näille luille: Katso, minä annan tulla teihin hengen, ja te tulette eläviksi.
|
6 Minä panen teihin jänteet, kasvatan teihin lihan, vedän yllenne nahan ja annan teihin hengen, ja te tulette eläviksi. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra."
|
Viimeiset päivät tulevat paljastamaan seurakunnalle, ketkä ovat täyttyneet Jumalan Hengellä ja ovat todella uudestisyntyneet ylhäältä. Erottelun on tapahduttava. Ei voi olla niin, että tänne jäävät ihmiset ihmettelemään, miksi kävi kuten kävi. On totisesti tultava selväksi, miksi toiset otettiin ja toiset jätettiin. Muutenhan se olisi epäreilua, vai kuinka? Erottelun on tapahduttava. Tämä on myös selkeä Raamatun Hengen viesti seurakunnalle. Näin me olemme nähneet Jumalan aiemminkin historian saatossa toimineen:
"Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra; en ole turhaan puhunut, että minä tuotan teille tämän onnettomuuden"; Hes. 6:10.
"...Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra-te, jotka ette ole vaeltaneet minun käskyjeni mukaan ettekä ole tehneet minun oikeuksieni mukaan, vaan olette tehneet niiden pakanain oikeuksien mukaan, jotka ovat teidän ympärillänne.", Hes. 11:2.
"...Ja te tulette tietämään, että Israelin keskellä olen minä. Ja minä olen Herra, teidän Jumalanne, eikä toista ole. Eikä minun kansani joudu häpeään, iankaikkisesti"; Joel. 2:27.
On taho, joka ei tule yllätetyksi viimeisinä aikoina; so. valvova seurakunta ( vrt. morsian ).
Nukkuva ja kuollut seurakunta voi herätä uudelleen eloon. Sen tulee ahkeroida parannuksessa ja tehdä vanhurskaita tekoja. Näin se voi uudistua Hengen voimassa ja päästä perille.
Ilm. 3:
19 Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.
| |
20 Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.
|
Apostoli Paavali puhui kilparadalla juoksemisesta. Uskoon liittyvät myös teot. Se ei ole ristiriidassa Sanan Hengen ilmoituksen kanssa. 1 Kor. 9:24.
 |
| Jumalan Sana on uskovan miekka |
4. SEURAKUNTAA KEHOITETAAN KUUNTELEMAAN HENKEÄ, MITÄ HENKI SILLE PUHUU
Ilm. 3: 22; " Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnalle sanoo".
Viimeisinä aikoina seurakunnan tulee kuunnella siis Jumalan Hengen sanomaa; Ei tyytyä mihinkään muuhun. Jopa teologia, kaikki ihmisfilosofiat yms. pitää lopulta laittaa syrjään. Raamattu ei ole teologian oppikirja. Oikea oppi ei ketään pelasta. Se, että seurakunta on valvonut tähän saakka oppia, on ollut toki tärkeää, mutta se ei riitä pelastukseen. Pelastava usko ei olisi uskoa, ellei se ankkuroituisi siihen lähtökohtaan, minkä Jeesus seurakunnalle antoi: Liha ja veri eivät peri Jumalan valtakuntaa, vaan sielu, joka on ankkuroinut itsensä Henkeen ja Hengen virvoittamaan Jumalan ilmoitukseen Jeesuksessa Kristuksessa. Hän pelastaa ja parantaa yhä tänään. Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi. Seurakunnan on kuoltava, jotta Henki voi sen tavoittaa. Kuoleman kautta aukeaa todellinen elämä! Ihmisylpeys lyödään lokaan.
Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi". 1 Kor. 1:19.
Ilm. 3: 22; " Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnalle sanoo".
Viimeisinä aikoina seurakunnan tulee kuunnella siis Jumalan Hengen sanomaa; Ei tyytyä mihinkään muuhun. Jopa teologia, kaikki ihmisfilosofiat yms. pitää lopulta laittaa syrjään. Raamattu ei ole teologian oppikirja. Oikea oppi ei ketään pelasta. Se, että seurakunta on valvonut tähän saakka oppia, on ollut toki tärkeää, mutta se ei riitä pelastukseen. Pelastava usko ei olisi uskoa, ellei se ankkuroituisi siihen lähtökohtaan, minkä Jeesus seurakunnalle antoi: Liha ja veri eivät peri Jumalan valtakuntaa, vaan sielu, joka on ankkuroinut itsensä Henkeen ja Hengen virvoittamaan Jumalan ilmoitukseen Jeesuksessa Kristuksessa. Hän pelastaa ja parantaa yhä tänään. Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi. Seurakunnan on kuoltava, jotta Henki voi sen tavoittaa. Kuoleman kautta aukeaa todellinen elämä! Ihmisylpeys lyödään lokaan.
Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi". 1 Kor. 1:19.
Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta. Joh. 1:17.
Loppupäätelmät:
 |
| Kuoleman kautta aukeaa todellinen elämä |
Seurakunta korjaa nyt hedelmiään. Nyt on elonkorjuun aika. Mikäli seurakunta on epäonnistunut julistamaan ristiinnaulittua Kristusta kiteytettynä siihen Jumalan Hengen sanomaan ja viestiin päämäärästämme käsin, ovat hedelmät kitukasvuiset ja mehuttomat. Seurakunta Suomessa joutuu yhtä kaikki katsomaan peiliin. Olemmeko me julistaneet sitä ristin ja veren sanomaa, missä toteutuvat ne Jeesuksen itsensä seurakunnalle asettamat tavoitteet: 1) Jumala ilmestyy keskuudessamme, 2) uskovat ilmentävät Häntä; 3) seurakunta kantaa taivaallisen kodin avaimia taskussaan; 4) se ahkeroi uskossa ja teoissa; 5) se kuulee, mitä Henki seurakunnalle sanoo.
Ystävät; ahkeroidaan päästäksemme perille. Katsotaan, kuten tietäjät aikoinaan Beetlehemin Tähteen ja luotetaan Yksin, ja vain ainoastaan, Häneen.
 |
| Matt. 2:9: " Kuultuaan kuninkaan sanat he lähtivät matkalle; ja katso, tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen ". |
VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!
Kommentit
1. Sanot, että Jumala itse asetti seurakunnan ilmentämään Häntä ja siteeraamasi Raamatun paikka ei puhu seurakunnan Kristuksen ilmentämisestä, tätä pitäisi siis kirjoituksessa avata enemmän.
2. Taivasten valtakunnan avaimet. Roomalaiskirjeen 11. luvun jakeet 17-18 puhuvat pakanoiden ja juutalaisten asemasta. Tässäkin tuntuisi siltä, että otetaan väite jostain ja yritetään se perustella jollakin mikä on vähän sinne päin. Jakeet otettu siis irti asiayhteydestä.
3. Kristuksen tähden itsensä kieltäminen. Tässä olisi syytä täsmentää tarkemmin mitä on maailmasta erottautuminen? Näissä on suuri riski mennä lakihenkisyyteen missä korvataan omilla teoilla Jumalan armo. Ihmisen oma vanhurskaus on Jumalan silmissä saastainen vaate ja Paavalikin on aiheesta kirjoittanut kirjeessään galatalaisille. Lisäksi luonteeltaan allegorisen ilmestyskirjan jakeen tässä asiayhteydessä ei tuntuisi luontevalta, koska jae käsittääkseni koskee jotain muuta, kuin tätä nyt elettävää aikaa.
Parannukseen tulee ihmisiä kehottaa ja se on oikein. Tässä kuitenkin tuntuu siltä, että sanoma armosta puuttuu ja että se tulisi jotenkin ansaita tekojensa kautta.
Vaikuttaa siltä, että kirjoittaja ihailee "profeetta" Owuoria. Henkilö, joka itseänsä antaa tituleerata Jumalan väkevimmäksi profeetaksi ei kuvasta minulle mitään Jumalan profeettaa, kun seuraa profeettojen Johannes, Elia, Elisa ja Jeremian esimerkkiä. Heille ei levitetty punaista mattoa, vaan heidän osansa oli kärsimys Herran tähden. Heidän vaatteensa oli nöyryys. Owuor ei ole mitään heidän rinnallaan.