HARHAOPIN TUNNISTAMINEN
On tärkeää ymmärtää, mistä tunnistaa harhaopin. En halua tätä pohdintaani kohdistaa yhteenkään persoonaan, sillä Raamattu sanoo, kuinka meillä ei saa olla taistelu
lihaa ja verta vastaan, vaan taistelu käydään itseasiassa henkivaltoja
vastaan. Tämä on oikeastaan se ensimmäinen asia, mihin kristikunnassa on kompastuttu. Perustelen tämän näkemykseni Raamatulla:
Gal. 5:17;
Sillä liha
himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa
vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
Ef. 6:12;
Sillä meillä
ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja
vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan
taivaan avaruuksissa.
Totean Raamattuni äärellä senkin, ett |
Totean senkin, ettei tuomiovaltaa ole
meille annettu suhteessa lähimmäiseemme.
Toisaalta hengellinen tuomiovalta on seurakunnalla, mutta sen tulee tuomita keskuudessaan oikein ja totuudenmukaisesti.
On toimittava oikein, kun seurakunta joutuu erottamaan jäsenen keskuudestaan. Siihen
meille annetaan selvät ohjeet Sanassa. Meidän on kyettävä perustelemaan kaikki arviomme Jumalan Sanalla. Siksi minäkin perustelen nämä kaksi näkökulmaa jälleen Raamatulla:
1. Älkää tuomitko näön mukaan, vaan
tuomitkaa oikea tuomio; Joh. 7:24
2. Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän,
joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset
lähimmäisesi; Jaak. 4: 12.
3. Mutta sinä, minkätähden sinä
tuomitset veljeäsi? Taikka sinä toinen, minkätähden sinä halveksit veljeäsi?
Sillä kaikki meidät asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen. Room. 14:10.
4. Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee
Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha." 1 Kor. 5:13 ( Tähän löytyy vanhimmille vielä erill. ohjeita ut:ssa, johtajuus srk:ssa on kollektiivista ).
ON OPITTAVA EROTTAMAAN HYVÄ PAHASTA
Meidän
tulee harjaantua erottamaan hyvä pahasta. Hepr. 5: 14.
Jos me
emme tätä opi, eksymme helposti. Tulee kyetä punnitsemaan, mikä on hyvää ja
rakentavaa; mikä puhdasta ja Jumalan
mielenmukaista. Tähän ymmärrän Raamatun
kehoittavan, ei arvioimaan toistemme vaikuttimia. Tämä määrittää hengellisen kypsyytemme.
Täysi-ikäinen uskova kykenee erotteluun, alaikäinen ei. Jos uskossaan alaikäiset nostetaan johtamaan seurakuntaa, sinne pääsee kaikki synti ja pahuus äkkiä hämmentämään. Alaikäinen ei myöskään kykene pureskelemaan vielä vahvaa ruokaa eli tutkimaan Jumalan Sanaa syvällisesti. Tässä tarvitaan kyvykkäitä paimenia ja opettajia. Niitä seurakunta kaipaa lisää.
Hepr. 5:
11 Tästä meillä on paljon sanottavaa, ja sitä on vaikea selittää, koska olette käyneet hitaiksi kuulemaan.
|
12 Sillä te, joiden olisi jo aika olla opettajia, olette taas sen tarpeessa, että teille opetetaan Jumalan sanojen ensimmäisiä alkeita; te olette tulleet maitoa tarvitseviksi, ei vahvaa ruokaa.
|
13 Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi;
|
14 mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.
|
Yksin Jumala
näkee sydämiin ja ymmärtää ihmisen inhimillisyyttä ja heikkoutta.
Jopa meidän näkökulmastamme Jumalan suuret palvelijat: profeetat, apostolit
ja kuninkaat, lankesivat toisinaan ylpeyteen sekä itsekorostukseen. Olivathan he kyselemässä, kuka meistä on
suurin, tai kuka meistä on Jeesukselle kaikkein rakkain. He lankesivat kiistelemään oikeasta opista. Toisinaan jotkut heistä lankesivat, ikävä kyllä,
myös räikeään syntiin.
Jumala kuitenkin
itse lupaa pitää huolen palvelijoistaan. Hän alentaa ja Hän ylentää. Se ei ole meidän tehtävämme. Tuomiot kuuluvat
hänelle. Jokaisen on tehtävä henkilökohtainen tili Hänelle.
Sen sijaan synnistä
tulee selkeästi varoittaa. Meidän tulee siis kyetä arvioimaan, mikä on
syntiä, mistä ihmisen tulee tehdä parannus. Parannusta synnistä ei kykene
uudestisyntymätön tekemään. Hänen on ensin käännyttävä Jumalan puoleen, ts. tultava mielenmuutokseen. Se
on se ensimmäinen parannuksenteko. Parannusta voi tehdä ihminen, joka
on saanut siihen Pyhän Hengen voiman.
Matt. 3: 11; Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
HENGEN EROTTAMINEN
"...ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa".
1. Johannes 4:3
Antikristuksen henki on maailmassa,sillä se on valmistautumassa loppunäytökseen. Henki, mikä sotii Jumalaa vastaan ei tunnusta Jeesusta Jumalan Pojaksi kieltämällä Hänen lihaksitulemisensa. Jeesuksen jumaluus on kauhistus hänelle. Antikristus muuttaa valkoisen mustaksi ja mustan valkoiseksi. Se on tullut tappamaan ja tuhoamaan, ja se tietää aikansa rajallisuuden. Se kykenee myös voimatekoihin maailmassa. Tämä henki tulee tunnistaa. Se on vääryyden ja laittomuuden henki.
SYNNIN SYVIN
OLEMUS
1. Synti erottaa ihmisen Jumalasta. Johanneksen evankeliumin luku 3 jae 9 sanoo: ”Ei yksikään Jumalasta
syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä
tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt ".
Kun me
siirrymme takaisin Jumalan yhteyteen ja Hänen armoonsa, me siirrymme takaisin kuolemasta
elämään. Eikä vielä tämä ole koko
totuus. Kun me tulemme tästä uudesta
siemenestä osalliseksi, ts. uudestisynnymme ylhäältä, me emme enää saata tai tahdo
tehdä syntiä. Meillä on Kristuksen luonto ja kasvamme siinä. Olemme liitetyt Häneen yhdessä Hengessä.
Room. 2:29; ...vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta
Uudestisyntymisessä me olemme saaneet sisimpäämme Kristuksen Hengen, joka huutaa Abba, Isä. Tuo
taivaallinen Isä on Pyhä vanhurskas Jumala, kenessä ei ole mitään pahaa eikä
syntiä.
Me saamme Pyhän Hengen johdatuksessa
kulkiessamme voiman vastustaa kiusauksia ja voittaa koettelemusten kautta
synnin otteen elämässämme, ts. voitamme synnin. Tässä on kyse siis kilvoittelusta. Täysin synnittömiä meistä ei tietenkään tule.
Olemmehan vain ihmisiä loppuun saakka. Mutta on olemassa syntiä, mikä on kuolemaksi. Lue: 1 Joh. 5:16.
Raamattu
sanoo, että meidän jokaisen usko tullaan täällä maailmassa koettelemaan; Olemmeko
osalliset Kristuksen luonnosta, vai emme.
1 Piet. 1:7:
”että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa
kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja
koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen
ilmestyessä”.
1 Kor. 15:34:
” Raitistukaa oikealla
tavalla, älkääkä syntiä tehkö; sillä niitä on, joilla ei ole mitään tietoa
Jumalasta”.
1 Kor. 3:18:
” Mutta me kaikki, jotka
peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme
saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka
on Henki ”.
OPETUS JANNESISTA JA JAMBRESISTA 1 Tim. 3
Apostoli Paavalikin
joutui oppipoikaansa nuorta Timoteusta varoittamaan totuuden vääristelijöistä
heidän joukossaan. Joukossa näytti kulkeneen
miehiä, jotka kietoivat sormiensa ympärille heikkouskoista väkeä. Etenkin joillakin naisilla näytti olleen
heikkous langeta näiden kavereiden syöttiin. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö tällaiseen
opetukseen olisi heikkoutta kenellä tahansa, sukupuoleen katsomatta.
Paavali otti esimerkiksi Mooseksen aikaan eläneet julistajat, jotka vastustivat sitä totuutta, minkä Profeetta oli tehtäväkseen
saanut julistaa. Muistammehan, kuinka Mooses oli kutsumus- ja päämäärätietoinen
Herran Profeetta. Jumala itse kutsui hänet
tehtävään aikakautena, jolloin Israel eli orjuudessa vieraassa maassa ja
kaipasi vapauttajaa. Mooses valmisti
tietä kansalle. Hän kiinnitti kansan
katseensa tulevaan lupauksen valtakuntaan.
Paavali
opettaa nyt kirjeessään, että samalla tavalla kuin näiden totuuden
vääristelijöiden toimet tulivat aikoinaan ilmi, tulevat ajallaan myös
seurakuntaa hämmentäneiden mielettömyys julki.
Se ei jää tulematta.
Paavali
antaa arvoa terveille esikuville.
On tärkeää seurata niiden ihmisten uskoa ja vaellusta, jotka ovat
joutuneet käymään kaikenlaisten koettelemusten läpi ja silti pysyneet pystyssä. Siinä minä voin nähdä, että Jumala on
voimallinen pitämään todelliset palvelijansa pystyssä. He
kestävät myös vainoa Jeesuksen tähden.
Eli:
1. -Jumala käyttää kutsumustietoisia
julistajiaan tänäänkin. Ei ole väärin omistaa Herran kutsua.
Monesti kutsutut jäävät kuitenkin ajassamme yksin. He sanovat: ” minulla ei ole muuta ystävää
kuin minun Jumalani ”. Näin oli profeetoilla,
apostoleilla, ja näin se oli Herrallamme Jeesuksella. Jopa hänen oma perheensä jätti hänet aluksi
yksin. Näyttää myös siltä,että Jumala usein kutsuu sellaisia palvelukseensa, jotka ihmismieli on valmis tuomitsemaan epäonnistumaan. Jumala valitsee toisin kuin ihminen.
KATSOTAAN HEDELMIIN
2. Hedelmät puhuvat puolestaan. Millaista jälkeä itse kunkin työ
jättää jälkeensä? Oikea nöyryys ei ole nöyristelyä,
vaan nöyryyttä suhteessa Jumalaan ja lähimmäiseen. Ja, rakkaus on totuutta, yhtä Jumalan Sanan
kanssa. Todella nöyrä ihminen on tottelevainen ennen kaikkea Jumalalle, eikä pyri miellyttämään "ihmislihaa".
3. Todellisen Jumalan palvelijan tuntee
siitä, että paitsi hän seisoo kupeet totuuteen vyötettyinä, hän on käynyt läpi
tulen ja ahjon. Hänet on koeteltu. Itse uskon, että Jumala pyhyydessään lisää kirkkauttaan
niille, jotka kirkkaudessa vaeltavat. Hän uskoo yhä enemmän niille, jotka ovat kuuliaiset Hänelle. Ja, siinä on myös jumalallinen viisaus ja auktoriteetti.
Silloin Hän voi palvelijoihinsa luottaa. Tulemme näkemään tämän ajansaatossa. Näin se ollut läpi Raamatun. Kenenkään päälle ei ole kaikkea kaadettu kerralla. Sitä ei ihminen edes kestäisi.
Joh. 3:29: ”Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo
ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt
tullut täydelliseksi”.
Fil. 4:
8 Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa;
Loppupäätelmät:
Me emme siis
voi arvioida harhaopiksi jotakin sellaista, missä hedelmät näyttävät hyviltä. (
Luuk. 6:44 ). Kun ihmisieluja pelastuu, sairaita parantuu ja
ihmiset saavat voiman nousta synnin yläpuolelle, ja ennen kaikkea, kun työssä
keskitytään Jeesukseen ja Hänen ristintyöhönsä ja vereen; missä Jeesus Messiaan Herrautta ja Kuninkuutta korotetaan kaiken muun ylitse, ei minulla ole mielestäni
oikeutta sanoa sellaista evankeliumintyötä harhaopiksi.
Saatana
ei lopulta jätä hyvää jälkeä. Hänen missionsa on tappaa ja tuhota. Me olemme kuitenkin Väkevämmän puolella. Ja, kerran Saatana tullaan kukistamaan
lopullisesti. Vielä meidän on vähän
aikaa kestettävä. Uskon kuitenkin, ettei kovin kauan enää. Olemme eläneet lopun
aikoja jo 2000 vuotta.
Emme voi perustaa uskoamme myöskään mihinkään ilmiöihin. Näitä on esiintynyt läpi koko Raamatun. Jumala on Jumala ja toimii, kuten Hän tahtoo. Kaikkea emme ymmärrä nyt. Tiedämme, että myös Paholainen kykenee jäljittelemään ihmeitä. Raamattu kuitenkin on täynnä meille erilaisia merkkejä, kuinka Jumala on ajansaatossa toiminut. Kuinka Hän toimii tänään, ei aina ole meidän selitettävissämme. Tuskin osaamme tarkoin selittää, kuinka Hän Ilmestyskirjan sanoman tulee toteuttamaan?
Me emme voi
arvioida ihmisten motiiveja julistaa evankeliumia. Apostoli Paavali sanoi, että pääasia on, että
evankeliumia julistetaan, vaikka jotkut tekisivät sitä väärästä voitostakin
käsin. Se on tietenkin todella
murheellista. Mutta, jos ihmiset
kuulevat evankeliumin ja tulevat uskoon, se näyttää olevan Jumalalle mieluisampaa
kuin julistajien keinot ja motiivit sitä tehdä.
Hänellä on kyllä keinot jokaista kohtaan, se on varma.
Jumalan Sanan eteen joutuu meistä jokainen. Mutta pelastukseen tarvitaan
aina Jumalan Pyhää Henkeä. Kukaan julistaja ei ketään pelasta. Ilman Herraa me
emme voi mitään tehdä. Kaikki on
lähtöisin Hänestä ja kaikki palaa Häneen. Mutta Saatana on jo nyt tuomittu.
Ja,vielä. Jos joku sanoo olevansa jotakin,ja meidän mielestämme hän ei ole mitään. Tämä ei tarkoita,että me voisimme sanoa sellaista harhaoppiseksi. Emme,mikäli nämä em. asiat toteutuvat. Sanoihan Jeesuskin olevansa Jumalan Poika. On varma,että monet katsoivat Hänen puhuvan tuolloin omiaan. Mutta tänään me tiedämme,kuka Hän todella oli.
'Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni'.1. Aikakirja 16:22
KUKA MEISTÄ ON SUURIN ?
Jeesus ei tuominnut opetuslapsiaan, kun he keskustelivat siitä, kuka heistä mahtoi olla suurin. Jeesus tunsi heidän sydämensä. Hän osoitti heille rakkaudella,kuinka suuruus mitataan. Se, joka palvelee, on suurin. Ja, että Jumala itse alentaa ja ylentää. Joka itse itsensä ylentää,se alennetaan. Matt.23.
Herra köyhdyttää ja rikastuttaa, hän alentaa ja ylentää; 1 Sam. 2:
| |
..." vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää"; Psalmi 75:7 |
"
|
Eikä kukaan sitä arvoa itselleen ota, vaan Jumala kutsuu hänet niinkuin Aaroninkin"; Hepr. 5:4 |
Kommentit