ÄLKÄÄ KOSKEKO MINUN VOIDELTUIHINI

Ps. 105:15

"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".

Jumala on suvereeni ja Kaikkivaltias Luoja.  Hän on kautta aikain kutsunut itse ne ihmiset, 

joita Hän on käyttänyt viemään eteenpäin omaa käsikirjoitustaan maailmassa. 

Jumala on suunnitellut kaiken omien aivoitustensa mukaan.  Hän kutsui Aabrahamin, 

Mooseksen, kaikki Vt:n profeetat, tuomarit ja kuninkaat.  Useimmat heistä taistelivat jalon uskon taistelun, jotkut taas kaatuivat matkalla.  Kuningas Saul on  yksi esimerkki siitä, kuinka Jumalan kutsusta ja valinnasta huolimatta, voi loppu ollakin surullinen.  

Se ei silti tee tyhjäksi Jumalan kutsua. Jumalan edessä jokainen kutsuttu joko seisoo tai kaatuu.

Room. 14:4

Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa?  Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu;  mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on  voimallinen hänet pystyssä pitämään.

Itse olen tullut hyvin varovaiseksi arvostelemaan toisia Herran palvelijoita

ja työntekijöitä.  Meitä ei ole kutsuttu tuomitsemaan, vaan siunaamaan.  

Ja, vielä apostoli Paavali kirjoittaa kirjeessään roomalaisille, luku 14: 

11 Sillä kirjoitettu on: "Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa".

12 Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.

13 Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta. Jokainen meistä on vastuussa Jumalalle omasta vaelluksestaan.  Kun vastaamme Jumalan kutsuun ja tulemme Hänen lapsikseen, alkaa jokaisella oma vaellus yhdessä Hänen kanssaan.  Seurakunnan keskellä meidät on kutsuttu erilaisiin palvelutehtäviin.  On tärkeää kuunnella,  mihin juuri minut on kutsuttu ja olla Kutsujalleen kuuliainen. Muistan, kuinka kerran lähdin sanailemaan Herran palvelijoiden kanssa.   Olin heidän kanssaan joistakin asioista aivan eri mieltä.  Myönnän, että en osannut asettaa aina sanojanikaan oikein.  Olin vahvasti omien mielipiteitteni vanki.  Mutta onneksi on Jumala, joka valvoo.  Kun olin yksin rukouksessa kodissamme, tapahtui jotakin yliluonnollista.  Yht´äkkiä helvetin kauhut ympäröivät minut.  Tunsin valtavaa tuskaa ja pelkoa. Ymmärsin oman pienuuteni ja syntisyyteni ja sen, kuinka juuri minun tuli tehdä asenteestani parannus.  Minun tuli siunata kanssapalvelijoitani  ja elää rauhassa heidän kanssaan.  Jos olimmekin eri mieltä asioista, tuli luottaa Jumalaan ja jättää asiat Hänen käsiinsä, yksin Hänen ratkottavakseen.   1. Piet. 2:23  joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut,  vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee, SEN USKON MÄÄRÄN MUKAAN, MIKÄ KULLEKIN ON ANNETTU Usko herättää jokaisessa meissä tahdon kulkea Jeesuksen askelissa eteenpäin.  Raamattu on Uskon Oppikirja.   Kun luemme ja kuulemme Jumalan Sanaa, meidän uskomme vahvistuu.  Ja, Pyhä Henki synnyttää meissä halua olla kuuliaisia Taivaallisen Isämme tahdolle.   Jotkut kokevat tehtäväkseen olla viemässä sanomaa kaduille ja kujille. He kokevat evankelistan tehtävän omakseen Toiset taas viipyvät Sanan äärellä ja innostuvat siitä  laatimaan opetuspuheita ja viihtyvät seurakunnan ilmapiirissä. He taas kokevat omakseen paimenuuden ja opettajuuden. Jotkut taas eivät halua mitään muuta enempää kuin kulkea yksinäisten rinnalla ja kuunnella heidän murheitaan.  He  haluavat auttaa lähimmäisiään palvelijan ja rinnallakulkijan roolistaan.  He ovat Herran diakoneja, palvelijoita hekin jne. Kaikilla on omat lahjansa. Ja, kaikki lahjat ovat yhtä arvokkaita. Heprealaiskirjeen 11.luku kertoo, kuinka uskon kautta monet Herran palvelijat ovat saavuttaneet heille Jumalan lupaamia asioita.  He riippuivat  Hänen lupauksissaan kiinni ja kävivät luottamuksella eteenpäin.  He eivät epäilleet Jumalaa.  He saavuttivat suuria yhdessä Herran  kanssa ja antoivat kunnian kaikesta Hänelle.  Heillä oli kirkas päämäärä. Hepr. 11: 17 Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna,  Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut 18 ja jolle oli sanottu: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläisen", 19 sillä hän päätti, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään;  ja sen vertauskuvana hän saikin hänet takaisin. 20 Uskon kautta antoi Iisak Jaakobille ja Eesaulle siunauksen,  joka koski tulevaisiakin. Jos jollakin toisella on suurempi usko Jumalan lupauksiin kuin itselläni ja hän uskoo tehtäväkseen jotakin sellaista, mikä ei minun käsityskykyyni istu,  en lähde häntä uskossaan tuomitsemaan.  Jumalan edessä meistä jokainen seisoo tai  kaatuu.  Jumala voi tehdä paljon suurempia kuin me ihmiset uskommekaan.   Ei tuomita, ystävät, toisiamme, vaan säilytetään rauha.  Rauhaan meidät on kutsuttu toinen toistemme kanssa.  Jumala itse kutsuu tehtäviin jokaisen tänäänkin.  Annetaan Hänen olla suvereeni kaikkivaltias Jumala.  Room. 12:3  Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle,  ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii,  vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan,  minkä Jumala on kullekin suonut. Rukous:  Isä, Jeesuksen nimessä rukoilen: Anna minulle anteeksi kaikki epäilyni ja opeta minua luottamaan Sinun mahdollisuuksiisi seurakuntasi ja koko maailmankaikkeuden  keskellä.  Opeta minua näkemään Sinut jokaisessa lähimmäisessäni ja luottamaan, että Sinä olet voimallinen pitämään omat palvelijasi pystyssä.  Auta, etten ole heittämässä kenenkään toisen eteen langetuskiveä, vaan että voisin siunata ja rohkaista jokaista tällä tiellä.  Anna minulle enemmän Sinun mielenlaatuasi.  Aamen. Katja-Leena Klinga