IHMINEN & LUOMAKUNTA TÄNÄÄN

1 Moos. 2:

15" Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä".

Ihmiselle annettiin perustehtävä luomisessa; viljellä ja varjella tätä luomakuntaa, pitää siitä hyvää huolta.  Olemmeko me onnistuneet tässä?  Kun katsomme tänään ympärillemme, huomaamme, että ihmiskunta on kadottanut perustehtävänsä lähes kokonaan.  Luomakunta voi pahoin, ihminen voi pahoin.  Masennus on lisääntynyt, ihmiset turhautuvat ja kadottavat päämääränsä. Kysyn miksi?  Voisiko yksi syy olla juuri tässä perustehtävän kadottamisessa? Meidät luotiin saumattomaan yhteyteen tämän luomakunnan kanssa.

Jokaiseen meistä on asetettu tietynlaiset unelmat jo äitimme kohdussa.  Kenelläkään toisella ei ole samanlaisia unelmia kuin sinulla ja minulla.  Unelmat ovat juuri niitä, jotka vievät meitä kohti Jumalan suunnitelmaa ja päämääriä.

Olin lapsi, kun aloin haaveilla omasta hevosesta.  Joka joulu kirjoitin isälleni toivelistan, minkä kärjessä oli oma poni tai hevonen.  Sitä en koskaan lapsena saanut, mutta myöhemmin olen saanut toteuttaa tämän unelmani.  Voisin katsella hevosia päivät pitkät, enkä koskaan kyllästyisi siihen.  Hevonen on mielettömän kaunis ja jalo eläin.

Kun keskustelen ihmisten kanssa, huomaan monella olevan pelkoja metsää ja eläimiä kohtaan.  Olemme joutuneet kauaksi  toinen toisistamme.  Luonnonvoimat ovat valtavat ja ihminen on niiden armoilla.  Olemme erkaantuneet eläinkunnasta ja eläinten tarpeet ovat käyneet meille vieraiksi.  Ne, jotka seuraavat luontodokumentteja saattavat ehkä tietää hieman enemmän, mutta käytäntö onkin sitten jotain muuta.

Kuningas Salomo, jota pidettiin viisaana kuninkaana, perusti tietonsa pitkälti luontoon, seuratessaan sen kiertokulkua.  Luonto opettajana on varmasti sellainen, mikä varustaa ihmistä kestämään suuretkin elämänmullistukset omalla kohdallaan. Nyt lapsiamme kasvattavat enemmän media ja tietokonepelit.  Missä ovat ne entisajan käpylehmät ja kiviaidat?

Muistan kerran, kun pidin kymppiluokan pojille hevostoimintaa tallillani. Eräs pojista nappasi ovenpielestä raipan ja uhosi, että näyttää hevoselle taivaan merkit.  Sanoin hänelle: - " Tiedätkös, että väkivalta on aina ihmisen heikkoutta. Kun taidot loppuvat, alkaa väkivalta.  Sinun on kyettävä olemaan eläintä aina hieman edellä ja viisaampi. Hevonen on loppuen lopuksi helpostikin hönäytettävissä".  Poika katsoi minua ihmeissään ja laski raipan takaisin seinustalle.  Huomasin, että sanomani taisi meni perille.  

On tärkeää, että käymme kohti ja voitamme pelkomme, jotta pääsemme toteuttamaan perustehtäväämme tässä ajassa.  On nähtävissä se, että ihmiset ovat alkaneet kaipaamaan takaisin luonnon yhteyteen.  On vihreää linjaa, Green Care-toimintaa jne.  Pastori David Wilkerson sai Jumalalta näyn, missä hänelle sanottiin, että viimeisinä aikoina ihmisten kaipuu luontoon lisääntyy. Uskon, että meidän tehtävämme on julistaa evankeliumin ohella elämän tosiasiaa siitä, että vastuu luomakunnasta ja sen hyvinvoinnista on edelleen meillä.  

Lopuksi rohkaisuksi Psalmista 8:  

3 (8:4) Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen

4 (8:5) -- mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. [Hepr. 2:6-8 : Job 7:17; Ps. 144:3]

5 (8:6) Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.

6 (8:7) Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, asetit kaiken hänen valtaansa: [1. Moos. 1:28, 1. Moos. 9:2]

7 (8:8) lampaat ja härät, kaiken karjan, metsän villit eläimet,

8 (8:9) taivaan linnut ja meren kalat, kaikki vesissä liikkuvat.

9 (8:10) Herra, meidän Jumalamme, suuri on sinun nimesi kautta koko maailman!

Katja-Leena Klinga