" LÄHETYSKÄSKYN INNOITTAMANA "

( Puhe OM-esittelyillasta su 22.2.2015 Ikaalisten vapaasrk:ssa )

Jeesus itse antoi lähetyskäskyn seuraajilleen.

Matt.28:

18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."

Lähetyskäsky on aina ajankohtainen. Ihmiset kaikkialla maailmassa tarvitsevat evankeliumia. Jos ajattelemme eri maanosia, on tärkeää että länsimaista menee kristittyjä lahjoineen Aasiaan, Afrikkaan, Intiaan ja muualle, missä tarvitaan apuamme. Joskus taas olen nähnyt, kuinka hyvä on että meille tulee tulenpalavia evankeliumin levittäjiä sieltä tänne Pohjolan kylmyyteen. Jokaisella on kutsunsa. Ja niin kuin tänään aamupäivällä sain kuulla Tampereella naisten kokoontumisessa NNKY:llä, meillä kaikilla on suuri tehtävä Jumalalta. Emme saa tyytyä vähään. Jumala on antanut jokaiselle meistä unelmat ja me olemme Hänen unelmiensa toteeneläjiä. Mitä se sitten kenenkin kohdalla tarkoittaakin.

Ollessani 18-vuotias juuri lukiosta valmistunut nuori nainen päätin lähteä OM:n 
( Lähetysjärjestö Operaatio Mobilisaatio ) kautta kesän ajaksi lähetystyöhön. Matkasimme ensin ryhmänä Belgiaan, missä oli viikon mittainen konferenssi ja sieltä sitten tiimit jakautuivat ympäri maailmaa. Itse lähdin tiimin kanssa Englantiin; Halifax-nimiseen kaupunkiin. Siellä tiimimme oli mukana paikallisen helluntaikirkon työssä ja tavoitimme useita alueelle muuttaneita muslimiperheitä, etenkin lapsia ja naisia. Jaoimme heille heidän omalle kielelleen käännettyä kirjallisuutta ja keskustelimme.

Muistan, kuinka eräs perhe kutsui minut työparini kanssa syömään heidän joulupäivällistään. Muslimithan viettävät heidän jouluaan kesällä. Perheen lapset kerääntyivät ympärilleni katsomaan, kuinka kestäisin voimakkaasti maustettua ruokaa. Heillä oli naurussa pitelemistä, kun kasvoni värit vaihtelivat vihreästä keltaiseen ja punaiseen! Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja vastaanottavaisia. Olimme paljon rukoilleet tiimissä aina ennen liikkeellelähtöämme. Kohtasimme monta ihmettä!

Muutaman ihmeen kerron tuolta reissulta...  Varmaa on, että tuo kesä muutti minua ja uskonelämääni paljon. Aloin ymmärtää paljon syvemmin Jumalan toimintaa omiensa kautta... ja sitä, mikä merkitys on jakamisella ja keskinäiselle rakkaudella, kun työtä tehdään yhdessä. Me myös nauroimme paljon. Meillä oli tosi hauskaa. Se välittyi varmasti  meistä ulospäinkin.

Eräs merkittävimmistä ihmeistä oli, kun eräs muslimimies pyysi esirukousta tiimiltämme syöpänsä vuoksi. Me päätimme mennä yhtenä yönä koko tiimi hänen talonsa ulkopuolelle, otimme kädestä kiinni toinen toisiamme ja rukoilimme Jumalan parantavan voiman ilmestymistä tuon miehen elämään. Pian saimme viestin: Mies oli parantunut täysin! Hän tuli uskoon ja toi myös ystäviään seurakuntaan.

Toinen ihme tapahtui pian sen jälkeen, kun meidän ruokakassamme oli loppumaisillaan. Menimme rukoukseen jälleen ja pyysimme, että Isä auttaisi meitä. Illan kokouksessa eräs mies tuli luoksemme ja oli saanut kehoituksen antaa meille rahasumman. Raha riitti kattamaan juuri sen hetkisen tarpeemme!

Kolmas ihme, missä sain olla itsekin osallisena, oli eräässä aamurukoushetkessämme. Rukoilimme ja yht´äkkiä sydämeni alkoi jyskyttämään kovasti. Tunsin, että minun oli rukoiltavat ääneen ja annoin tulla kielillä puhuen rukoukseni ilmoille. Pyhä Henki selvästi kehotti siihen. Tiimissä oli eräs suomalainen lääkäriksi opiskeleva Ulla. Hän yht´äkkiä säpsähti, kun hän tajusi että ymmärtää täysin mitä puhuin. Eli hän sai juuri tuossa hetkessä kielien selittämisen armolahjan. Ulla osasi myös hyvin englantia, joten hän käänsi rukoukseni ja sanomani koko tiimille rohkaisuksi tuossa hetkessä. Se oli mieleenpainuva hetki!  

1. Kor. 14:13

Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.

Neljäntenä ihmeenä pidin tapausta, missä lauloin erään tekemäni laulun menomatkalla bussissamme ja tiimiläiset käänsivät tuon laulun englanninkielelle. Teimme tuohon lauluun myös draamaesityksen ja esitimme sitä kohdeseurakunnassamme. Kaikki lahjamme täydensivät toisiaan ja saimme olla Jumalan käytössä. Se oli aivan mahtavaa!

Jumala lähettää yhä tänään niitä, jotka ovat valmiita lähtemään Hänen kutsuminaan viemään Ilosanomaa maailmalle. Mitä me voimme tehdä? Me kaikki voimme osallistua tähän. Rukous ja lahjoitukset ovat tärkeitä, mutta on tärkeää myös että riittää lähtijöitä. Seurakunta voi olla parhaimmillaan kasvattamassa lähtijöitä, jotka saavat rohkeuden ja eväät lähteä liikkeelle. Me saamme myös aina takaisin, kun kuulemme todistuksia Jumalan muuttavasta voimasta ja ihmeistä, joita Jumala tekee. Ihmeet ovat luonnollisia ja silloin jos ne puuttuvat, olemme nukkuvassa tilassa.

Katja-Leena Klinga