Onko keskuudessamme unohdettu persoona?
Apt.
20:
22
Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin,
enkä
tiedä, mikä minua siellä kohtaa.
|
23
Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa
todistaa minulle
ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua
odottavat.
|
Pyhä
Henki puhui
Paavalille. Hän oli Paavalin matkaoppaana
kaikissa
kaupungeissa, missä Paavali julisti evankeliumia pakanoille.
-Pyydän
älkää tuottako murhetta Pyhälle Hengelle. Minulla ei ole muuta.
Näin sanoi maailmankuulu julistaja Kathryn Kuhlmann.
Ajattele,
jos ajaisit työkaverin kanssa vaikkapa päivittäin yhtä matkaa
töihin, ettekä vaihtaisi sanakaan toistenne kuulumisista ja näin
jatkuisi vuodesta toiseen. Oppisitko koskaan tuntemaan häntä ja
hänen ajatuksiaan?
Näin
me saatamamme myös unohtaa Pyhän Hengen. Me keskitymme kaikkeen
muuhun, paitsi Häneen.
Mitä
tarkoittaa yhteys Pyhän Hengen kanssa? Paavali kirjoitti siitä
viimeisinä sanoina korinttilaisille. Tulkoon teidän kaikkien
osaksi Pyhän Hengen osallisuus/yhteys ( the communion of the Holy
Spirit ).
2
Kor. 13:14;
Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen
osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne.
Yhteys
tulee kreik. Sanasta koinonia, mikä merkitsee toveruutta,
läheisyyttä ja kumppanuutta. Apostoleilla oli todellinen
toverillisuus Pyhään Henkeen. Se merkitsi yhteistä jakamista.
Pyhä Henki oli siis mukana kaikessa!
Tuleeko
meidän keskustella Pyhän Hengen kanssa? Kyllä. Raamattu puhuu
lakkaamatta rukoilemisesta. Tämä tarkoittaa jatkuvaa vuoropuhelua
Pyhän Hengen kanssa.
Amer.
Pastori John Bevere kertoi, että hän tuskastui aikoinaan pastorina,
kun hän vietti kaksi tuntia päivässä polvillaan rukoillen ja
silti hengellinen elämä pysyi kuivana. Kun Jumala paljasti hänelle
yhteyden Pyhään Henkeen hänen elämässään, hän ymmärsi,
kuinka kyseessä on tällainen jatkuva dialogi. Hän sanoi, että
kuivuus loppui välittömästi siihen. Nyt kun hän avaa suunsa
ylistykseen, mihin Pyhä Henki yhtyy, on Jumala jatkuvasti läsnä ja
hän tietää olevansa yhteydessä Isään. Rukous ei ole
pakonomaista suorittamista, vaan vuoropuhelua, missä kaksi persoonaa
kohtaavat toisensa!
Aina ei myöskään tarvita sanoja, vaan voidaan kommunikoida muutenkin. Emmehän
me aina läheistemmekään kanssa puhu, vaan kun opimme tuntemaan
toisemme, me saatamme lukea jo toistemme ajatuksiakin! Tämä lähtee
liikkeelle tuntemisesta ja toveruudesta, ei yksinpuhelusta.
Läheisyys
pitää sisällään sydämen janoa, ajatuksia ja pyrkimyksiä. Kun
olemme läheiset jonkun kanssa, nämä liittyvät myös suhteeseen.
Kun
luemme Apostolien tekoja, huomaamme, että se mikä oli
alkuseurakunnalle luonnollista ei ole sitä seurakunnalle tänä
päivänä. Tämä on ikävä huomata. He
olivat täysin riippuvaisia Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki oli
heidän kanssaan mukana kaikessa. Apostolit sanoivat, että he ja
Pyhä Henki olivat nähneet hyväksi tehdä yhdessä jotakin tai he
olivat päättäneet yhdessä Pyhän Hengen kanssa jotakin...
Molempien näkemys oli edustettuna!
Apostolit
olivat niin läheisiä Pyhän Hengen kanssa, että Jumala antoi
heidän edustaa itseään, ilman että heidän tarvitsi sanoi, näin
sanoo Herra. Pyhä Henki edusti Jumalaa itseään heidän
keskuudessaan ja he olivat yhtä. Heidän päämääränsä oli
yhteinen!
On
olemassa uskovia, joissa Pyhä Henki on ollut vuosikymmenten ajan,
mutta he eivät silti tunne Jeesusta kovinkaan hyvin. Ihan samalla
tavalla kuin voi olla aviopareja, jotka ovat olleet jo pitkään
naimisissa, mutta joiden vuorovaikutus ei ole kovinkaan läheinen.
He eivät tunne toisiaan,eivätkä toistensa pyrkimyksiä.
Paavali
ei kulkenut koskaan Jeesuksen kanssa fyysisesti, silti hän tunsi
Jeesuksen todella hyvin. Pyhä Henki todisti hänelle Jeesuksesta ja
toimi hänen apunaan kaikessa. On mahdollista, että mekin voimme
tuntea Jeesusta yhä paremmin.
Jeesus
sanoi, että on olemassa asioita, joita vain Pyhä Henki voi kertoa.
Pyhä Henki puhuu meidän hengellemme. Monet tahtovat tuntea Jumalan
järjellään. Suurimmat seikkailut koemme kuitenkin olemalla
vuorovaikutuksessa Hänen kanssaan eli kommunikoimalla Pyhän Hengen
kanssa.
Pyhä
Henki on myös jumalanpelon Henki. Mitä on todellinen jumalanpelko?
Se ei ole sitä, että me pelkäisimme niin, että olisimme vaarassa
menehtyä tai sairastua siihen pelkoon. Jumala sana sanoo, ettei
Hänen rakkaudessaan ole pelkoa. 1 Joh. 4:18.
Todellinen
jumalanpelko on sitä, että me kunnioitamme Häntä totuudessa ja
haluamme pyhittyä puhdistautumalla synnistä ja pahuudesta, mikä
lihassamme on niin syvästi kiinni. Me emme saa hyväksyä syntiä,
emme suosia sitä. Ananias ja Safira menehtyivät, koska he pettivät
Pyhää Henkeä valehtelemalla. Yksikin väärä sana tai teko
jossakin tilanteessa voi olla tuhoisa, jos haluamme vaeltaa Jumalan
pyhyydessä. Jumala on pyhä.
1
Piet. 1:
13
Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja
pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan
Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä.
|
14
Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden
himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana,
elitte,
|
15
vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin
kaikessa vaelluksessanne pyhiksi.
|
16
Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen
pyhä".
|
17
Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön
katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin
vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika,
|
18
tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla
ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä
vaelluksestanne,
|
19
vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja
tahrattoman karitsan,
|
20
hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman
perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä
varten,
|
21
jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet
kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän
uskonne on myös toivo Jumalaan.
|
Lucifer
johti ylistystä Jumalan edessä. Hän ei pelännyt Jumalaa, siksi
hän ei kestänyt . Hän ylpistyi. On hyvä oppia oikeasta
jumalanpelosta lisää. Jumalaa säikkyvällä on itse asiassa
jotakin piiloteltavaa. Kun olemme vapaita ja puhtaita, me voimme
nostaa kätemme ylistykseen ilolla.
Herran pelko on puhdas; Ps.
19: 9. Kun me pelkäämme ja kunnioitamme Herraa, me pyrimme
puhtauteen. Siinä on ilo. Kun tunnemme olevamme puhtaita ja
vapaita, eikö se täytä meidät ilolla?
Toivotaan,
että tuleva vuosi on sellainen, että me voimme sanoa: -Pyhä Henki
ja me näimme yhdessä hyväksi...
Katja-Leena
Klinga
( Saarna 28.12.2014 ;
Ikaalisten vapaasrk. )
Kommentit