LUPASIN TAISTELLA VASTAAN

RISTIN LUONA KIUSATULLA PARAS PAIKKA ON

1. Joh. 4:18

Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.

Lapsena olin hyvin pelokas. Monen sellaisen, joka tuntee minut tänään, on vaikea uskoa sitä. Pelkäsin sairauksia ja kuolemaa. Sairastin varmasti kaikki lääkärikirjan mainitsevat sairaudet, miestentauteja lukuunottamatta. Kasvatusalalla olevat vanhempani olivat minusta huolissaan. Podin myös koulupelkoa, sillä olin koulukiusattu. Kiusatuksi tulemisen syy kohdallani oli se, että olin opettajan lapsi.

Muistan kuinka eräs poika luokaltani lähti seuraamaan minua kotimatkalla ja hakkasi päätäni kiveen. Jotkut yrittivät hukuttaa minua lumeen. Uskotte, että pienelle tytölle kokemukset olivat ahdistavia. Ja jos kerroin asiasta vanhemmilleni, kiusaaminen tuntui vain yltyvän. Kantelupukki ei ollut hyvässä maineessa lasten keskuudessa, ei silloin eikä tuskin tänäänkään. Kiusaaminen on tosiasia, siitä on viime aikoina mediassakin keskusteltu. Jokaisella on velvollisuus puuttua siihen. Sen seuraukset voivat olla erittäin vakavia ja kauaskantoisia niiden kohdalla, jotka joutuvat kiusatuiksi.

Elämäni muuttui kuitenkin, kun täytin 15- vuotta ja kävin rippikoulun. Äitini oli tullut uskoon hieman aikaisemmin ja oli rukoillut puolestani. Äidin rukoukset kuultiin. 16- vuotiaana nuorten kuutamoleirillä Jyväskylässä minäkin tulin uskoon. Ymmärsin, että Jumalalla on suunnitelma elämälleni ja tarvitsin pelastajaa. Maailma ei tyydyttänyt. Pelkäsin ympärillä olevaa maailmaa. Oli liian paljon asioita, jotka hämmensivät mieltäni...

Ihmeellinen perusturvallisuus laskettiin sisimpääni. Jotakin todella muuttui! Toinen asia, mikä minua on vahvistanut matkallani on se, että tiedän elämälläni olevan tarkoituksen. Jokaisen pitäisi kertoa lapsilleen, kuinka ainutlaatuisia he ovat. Jumala on muokannut jokaisen omaksi kuvakseen ja elämä on meille lahjaa.

Ennen syntymääni äidilläni oli ollut muutama keskenmeno. Minua odottaessaan hän sai jälleen kovan verenvuodon ja hakeutui lääkäriin. Lääkäri sanoi, että kyseessä on keskenmeno ja hän antoi kohtua supistavia lääkkeitä, jotta kaikki loputkin tulisi kohdusta ulos. Vaan äitinipä ei ottanut lääkkeitä. Hän meni lepäämään ja rukoili: ” Herra, sinä näet kuinka paljon haluan tätä lasta. Anna hänen syntyä. Minä lahjoitan hänet sinulle, Sinun työhösi ”. Ja Jumala kuuli rukouksen. On todennäköistä, että kyseessä oli kaksosraskaus ja minä vahvempana selvisin. Minulla saattaa olla sisko tai veli taivaassa!

Äitini oli viisas. Hän ei kertonut tätä syntymätarinaani minulle kokonaisuudessaan vasta kuin silloin, kun olimme opiskelemassa vapaakirkon koulutuksessa mieheni kanssa ollessani jo lähellä kolmeakymmentä ikävuottani.

Uskoontuloni jälkeen myös vanhempani ja ystäväni huomasivat minussa tapahtuneen muutoksen. Lähetin leiriltä vanhemmilleni kortin, missä oli ihana sanan kohta:

2. Kor. 5:17

Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.

Olen nähnyt paljon ihmisiä, jotka ovat muuttuneet, kun he ovat tulleet uskoon ja saaneet sisimpäänsä Jumalan hengen asumaan. Jumalan henki muuttaa meitä sisältäpäin. Sen muutoksen on tultava esiin jokaisessa uudestisyntyneessä ihmisessä. Hengen hedelmät, joista Raamattu meille selvästi puhuu, tulevat esiin.

Varas ei enää varasta, murhamies ei enää tapa, alkoholisti on vapaa aineista ja raivohullu on vapaa raivosta. Näin Jumala toimii ihmissydämissä. Se on ihmeellistä!

Ehkä muutos ei aina tapahdu hetkessä niin, että kaikki meidän kompastuskivemme jäävät matkasta. Ei. Minunkin kohdalla edessä oli vuosien prosessi pelon suhteen. Vielä kun ensimmäinen lapsemme syntyi, sairastuin paniikkihäiriöön. Se on sairaus, joka on muuten erittäin yleinen juuri koulukiusattujen keskuudessa.

Tänään koen eläväni ihanaa aikaa suhteessa niihin pelkoihin ja ahdistuksiin, joista nuorempana kärsin. Jumala on vapauttanut monesta ja antanut paljon iloa. Ilo on yksi hengen hedelmä, mihin Jumala tahtoo meitä omiaan vapauttaa. Ja Raamattu puhuu paljon ilosta.

Iloiset kasvot säteilevät Kristusta ympärilleen. On ihana nähdä iloa Jumalan lasten keskuudessa. Jos sinulla ei ole iloa ja naurua ympärilläsi, rukoile sitä. Pyydä, että Jumala vapauttaa sinut iloon ja toivoon elämässäsi. Hän haluaa sen tehdä!

Tv 7:ssa haastateltiin kerran erästä näyttelijää, joka oli näytellyt Jeesusta eräässä Jeesuksen elämänkertaelokuvassa. Hän kertoi, että näytellessään tuolloin, hän ymmärsi kuinka paljon Jeesuksen ja opetuslasten elämässä oli aitoa iloa. He nauroivat ja iloitsivat lähes jatkuvasti yhdessä. Tuo kokemus muutti hänen elämänsä kokonaan ylösalaisin!

Eikö olisi ihanaa, että kaikista maailman uutisista huolimatta meidän kirkkomme ja temppelimme voisivat täyttyä Jumalan antamalla puhtaalla ja rakkaudentäyteisellä ilolla. Se varmasti muuttaisi monen ihmisen elämän ja antaisi toivoa ahdingoon! Joskus kuulee ihmisten kertovan, että he ovat jättäneet kirkkoon menon sen vuoksi, kun siellä on niin surkeita ja vakavan näköisiä ihmisiä. Se ei varmasti ole syy jättää seurakunnankokoontumista, mutta meidän uskovina on hyvä miettiä, miksei tämä hengen hedelmä saa näkyä meidän kirkoissamme ja kokoontumisissamme.

Lopuksi muutama raamatunkohta ilosta:

-2. Kor. 13:11

Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.

-Apt. 8:

5 Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.

6 Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.

7 Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani.

8 Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.

-Neh. 8:10

Ja hän sanoi vielä heille: "Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna, sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Ja älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne."

Katja-Leena Klinga

( Todistus on ote puheenvuorostani Jämijärven kirkossa yhteiskristillisessä illassa 12.9.2014 )