RISTIN
LUONA KIUSATULLA PARAS PAIKKA ON
1.
Joh. 4:18
Pelkoa
ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä
pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt
täydelliseksi rakkaudessa.
Lapsena
olin hyvin pelokas. Monen sellaisen, joka tuntee minut tänään, on
vaikea uskoa sitä. Pelkäsin sairauksia ja kuolemaa. Sairastin
varmasti kaikki lääkärikirjan mainitsevat sairaudet,
miestentauteja lukuunottamatta. Kasvatusalalla olevat vanhempani
olivat minusta huolissaan. Podin myös koulupelkoa, sillä olin
koulukiusattu. Kiusatuksi tulemisen syy kohdallani oli se, että
olin opettajan lapsi.
Muistan
kuinka eräs poika luokaltani lähti seuraamaan minua kotimatkalla ja
hakkasi päätäni kiveen. Jotkut yrittivät hukuttaa minua lumeen.
Uskotte, että pienelle tytölle kokemukset olivat ahdistavia. Ja jos
kerroin asiasta vanhemmilleni, kiusaaminen tuntui vain yltyvän.
Kantelupukki ei ollut hyvässä maineessa lasten keskuudessa, ei
silloin eikä tuskin tänäänkään. Kiusaaminen on tosiasia, siitä
on viime aikoina mediassakin keskusteltu. Jokaisella on velvollisuus
puuttua siihen. Sen seuraukset voivat olla erittäin vakavia ja
kauaskantoisia niiden kohdalla, jotka joutuvat kiusatuiksi.
Elämäni
muuttui kuitenkin, kun täytin 15- vuotta ja kävin rippikoulun.
Äitini oli tullut uskoon hieman aikaisemmin ja oli rukoillut
puolestani. Äidin rukoukset kuultiin. 16- vuotiaana nuorten
kuutamoleirillä Jyväskylässä minäkin tulin uskoon. Ymmärsin,
että Jumalalla on suunnitelma elämälleni ja tarvitsin pelastajaa.
Maailma ei tyydyttänyt. Pelkäsin ympärillä olevaa maailmaa. Oli
liian paljon asioita, jotka hämmensivät mieltäni...
Ihmeellinen
perusturvallisuus laskettiin sisimpääni. Jotakin todella muuttui!
Toinen asia, mikä minua on vahvistanut matkallani on se, että
tiedän elämälläni olevan tarkoituksen. Jokaisen pitäisi kertoa
lapsilleen, kuinka ainutlaatuisia he ovat. Jumala on muokannut
jokaisen omaksi kuvakseen ja elämä on meille lahjaa.
Ennen
syntymääni äidilläni oli ollut muutama keskenmeno. Minua
odottaessaan hän sai jälleen kovan verenvuodon ja hakeutui
lääkäriin. Lääkäri sanoi, että kyseessä on keskenmeno ja hän
antoi kohtua supistavia lääkkeitä, jotta kaikki loputkin tulisi
kohdusta ulos. Vaan äitinipä ei ottanut lääkkeitä. Hän meni
lepäämään ja rukoili: ” Herra, sinä näet kuinka paljon
haluan tätä lasta. Anna hänen syntyä. Minä lahjoitan hänet
sinulle, Sinun työhösi ”. Ja Jumala kuuli rukouksen. On
todennäköistä, että kyseessä oli kaksosraskaus ja minä
vahvempana selvisin. Minulla saattaa olla sisko tai veli taivaassa!
Äitini
oli viisas. Hän ei kertonut tätä syntymätarinaani minulle
kokonaisuudessaan vasta kuin silloin, kun olimme opiskelemassa
vapaakirkon koulutuksessa mieheni kanssa ollessani jo lähellä
kolmeakymmentä ikävuottani.
Uskoontuloni
jälkeen myös vanhempani ja ystäväni huomasivat minussa
tapahtuneen muutoksen. Lähetin leiriltä vanhemmilleni kortin,
missä oli ihana sanan kohta:
2.
Kor. 5:17
Siis,
jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on
vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.
Olen
nähnyt paljon ihmisiä, jotka ovat muuttuneet, kun he ovat tulleet
uskoon ja saaneet sisimpäänsä Jumalan hengen asumaan. Jumalan
henki muuttaa meitä sisältäpäin. Sen muutoksen on tultava esiin
jokaisessa uudestisyntyneessä ihmisessä. Hengen hedelmät, joista
Raamattu meille selvästi puhuu, tulevat esiin.
Varas
ei enää varasta, murhamies ei enää tapa, alkoholisti on vapaa
aineista ja raivohullu on vapaa raivosta. Näin Jumala toimii
ihmissydämissä. Se on ihmeellistä!
Ehkä
muutos ei aina tapahdu hetkessä niin, että kaikki meidän
kompastuskivemme jäävät matkasta. Ei. Minunkin kohdalla edessä
oli vuosien prosessi pelon suhteen. Vielä kun ensimmäinen
lapsemme syntyi, sairastuin paniikkihäiriöön. Se on sairaus, joka
on muuten erittäin yleinen juuri koulukiusattujen keskuudessa.
Tänään
koen eläväni ihanaa aikaa suhteessa niihin pelkoihin ja
ahdistuksiin, joista nuorempana kärsin. Jumala on vapauttanut
monesta ja antanut paljon iloa. Ilo on yksi hengen hedelmä, mihin
Jumala tahtoo meitä omiaan vapauttaa. Ja Raamattu puhuu paljon
ilosta.
Iloiset
kasvot säteilevät Kristusta ympärilleen. On ihana nähdä iloa
Jumalan lasten keskuudessa. Jos sinulla ei ole iloa ja naurua
ympärilläsi, rukoile sitä. Pyydä, että Jumala vapauttaa sinut
iloon ja toivoon elämässäsi. Hän haluaa sen tehdä!
Tv
7:ssa haastateltiin kerran erästä näyttelijää, joka oli
näytellyt Jeesusta eräässä Jeesuksen elämänkertaelokuvassa.
Hän kertoi, että näytellessään tuolloin, hän ymmärsi kuinka
paljon Jeesuksen ja opetuslasten elämässä oli aitoa iloa. He
nauroivat ja iloitsivat lähes jatkuvasti yhdessä. Tuo kokemus
muutti hänen elämänsä kokonaan ylösalaisin!
Eikö
olisi ihanaa, että kaikista maailman uutisista huolimatta meidän
kirkkomme ja temppelimme voisivat täyttyä Jumalan antamalla
puhtaalla ja rakkaudentäyteisellä ilolla. Se varmasti muuttaisi
monen ihmisen elämän ja antaisi toivoa ahdingoon! Joskus kuulee
ihmisten kertovan, että he ovat jättäneet kirkkoon menon sen
vuoksi, kun siellä on niin surkeita ja vakavan näköisiä ihmisiä.
Se ei varmasti ole syy jättää seurakunnankokoontumista, mutta
meidän uskovina on hyvä miettiä, miksei tämä hengen hedelmä saa
näkyä meidän kirkoissamme ja kokoontumisissamme.
Lopuksi
muutama raamatunkohta ilosta:
-2.
Kor. 13:11
Lopuksi,
veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia,
olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan
Jumala on oleva teidän kanssanne.
-Apt.
8:
5
Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.
6
Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun
he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän
teki.
7
Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois
huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa parani.
8
Ja syntyi suuri ilo siinä kaupungissa.
-Neh.
8:10
Ja
hän sanoi vielä heille: "Menkää ja syökää rasvaisia
ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille,
joilla ei ole mitään valmistettuna, sillä tämä päivä on
pyhitetty meidän Herrallemme. Ja älkää olko murheelliset, sillä
ilo Herrassa on teidän väkevyytenne."
Katja-Leena
Klinga
(
Todistus on ote puheenvuorostani Jämijärven kirkossa
yhteiskristillisessä illassa 12.9.2014 )
Kommentit