HERÄTYKSEN SEURAKUNTA LOPUN AIKANA

Herätyksen seurakunta odottaa Herraansa

Yksi varma merkki herätyksen seurakunnasta on se, että se odottaa Herraansa. Herätyksen keskellä oleva seurakunta ei ole paikalleen pysähtynyt, vaan liikkeellä oleva, evankelioiva ja katseensa maanpäällisestä tuonpuoleiseen kohottanut.

Se ei keskity varainkeräykseen, vääristyneen armon julistamiseen tai itsensä markkinoimiseen ohjelmaklubina. Sen alttareilla ei nähdä julkkispastoreita viikosta toiseen, vaan nöyriä Jumalan palvelijoita, jotka pelkäävät Herraa ja julistavat Hänen Sanaansa tinkimättä.

“Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.”

(Matt. 24:42)

Apostolisen alkuseurakunnan kiire

Kuten edellisessä kirjoituksessani toin esiin, apostolisen alkuseurakunnan kiire oli täysin toisenlaista kuin monin paikoin tänään. Heidän kiireensä ei ollut siirtymistä tehtävästä toiseen, vaan seurakunnan valmistamista Herran paluuseen.

Ihmisten tuli pelastua, ja heidän tuli ymmärtää yksi keskeinen todellisuus: Jeesus on tulossa takaisin. Hän tulee hakemaan omansa kotiin. Kaikki täällä on väliaikaista.

“Meillä ei ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me etsimme tulevaista.”

(Hepr. 13:14)

Voiko Suomi vielä herätä?

Uskon, että Suomikin voi vielä ottaa osaa lopun ajan elonkorjuuherätykseen – mutta vain, jos julistuksen kärki ja seurakuntaelämän peruspilarit asetetaan takaisin oikeille paikoilleen.

Seurakunta rakentuu perheyhteisön ympärille:

• kunnioitetaan avioliittoa
• vaalitaan ykseyttä Kristuksessa
• kokoonnutaan säännöllisesti ehtoollisyhteyteen
• kannetaan todellista hätää kadotukseen kulkevista
• uskalletaan julistaa Jumalan Sana totena tälle kansalle

Tämän kaiken ytimessä on yksi sanoma: Jeesus on tulossa!

“Ja tämä evankeliumi valtakunnasta julistetaan kaikessa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.”

(Matt. 24:14)

Vaiettu sanoma Jeesuksen paluusta

On surullista todeta, että juuri tätä sanomaa on alettu vaientaa. Ei ole pitkä aika siitä, kun minulle sanottiin, ettei kirkkoon voi mennä, jos siellä julistetaan lopun ajoista ja Jeesuksen paluusta. Vääränlainen pelko kahlitsee ihmisiä. 

Tiedän myös, että pastoreita on puhuteltu kirkollisen johdon taholta, mikäli he sivuavat näitä aiheita puheissaan. Silti Raamattu on tässä yksiselitteinen.

“Jos torvi antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun?”

(1. Kor. 14:8)

Julistuksen kärki ratkaisee

Ihmiset menevät kadotukseen, ellei julistuksen kärki muutu maassamme. Herätys on todellista vasta silloin, kun Jumalan pelko, Jeesuksen kuninkuus ja Hänen paluunsa nousevat jälleen keskiöön.

Kun saarnastuolista alkaa kuulua julistus, joka iskee syvälle ihmisen tajuntaan ja sydämen maaperään, muutos on mahdollinen. Muutoin ei.

“Sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka.”

(Hepr. 4:12)

Seurakunta lähtee ihmisten luo

Ihmiset eivät löydä kirkkoihin, ellei seurakunta lähde heidän luokseen. Minun ja sinun tehtävänä on etsiä heidät – mennä, kutsua ja kertoa toivosta, joka meillä on.

“Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.”

(Matt. 28:19)

On aika kuulla, mitä Henki puhuu

Lopuksi uskon tämän: ne seurakunnat, jotka heräävät näkemään ajan, ymmärtävät Hengen liikehdinnän ja ottavat vakavasti profeetallisen ilmoituksen, tulevat vielä kasvamaan.

Aika on lyhyt. Sen oikein käyttämiseen tarvitaan nyt jumalallista ymmärrystä. On aika kuulla, mitä Henki seurakunnalle puhuu.

“Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.”

(Ilm. 2:7)