POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON TILASTA

Törmäsin netissä jälleen kerran mielipiteeseen siitä, ettei politiikkaa pitäisi sekoittaa minkään kylätoimikunnan toimintaan.  Hei, haloo;  Minusta päätöksenteko kuuluu jokaiselle! Juuri se, että yhteisten asioiden käsitteleminen on erkaannutettu ihmisten arjesta, on saanut politiikan maistumaan suussamme lähestulkoon kirosanalta. 

Osallistuin muutama vuosi sitten kotikaupungissani seminaariin, missä eri politiikan saralla vaikuttaneet henkilöt kertoivat omista yhteiskunnallisen vaikuttamisensa lähtökohdistaan.  Siellä Arto Antturi valotti päätöksenteon lähtökohtia Suomessa; Harva meistä edes muistaa, kuinka aikoinaan kokoonnuttiin kirkkojen kokoushuoneisiin ja kinkereille päättämään yhdessä kylän tai kunnan asioista. Siellä istuttiin tuntikaupalla talonpojasta pappiin ja tehtiin kaikkia koskevia päätöksiä. 

Sen sijaan tänään voimme nähdä kehityskulun johtaneen siihen, kuinka maallistuminen ja päätöksenteon hankaluus niittävät hedelmää. Poliittiset puolueet ovat yhä enemmän sisäänpäin kääntyneitä, eikä yhteistyö kukoista eduskuntamme lehtereilläkään. Olemme suossa. 

Mitä asialle voisi tehdä? 

Meidän on nähtävä kaikkien tarpeet. Ne löydetään istumalla yhteiseen pöytään, missä ihmiset jakavat tekemiään löytöjään. Demokratia ei ole paras vaikuttamisen väline, mutta se on työkalu löytää kompromisseja silloin, kun tilanteet kärjistyvät. 

Meillä on oltava myös varaa peruuttaa jo tehtyjä päätöksiä silloin, kun yhteinen etu perustellusti sen vaatii.  Se ei aina tapahdu hetkessä, sillä sitä vastaan taistelevat byrokratiamme rattaat, jotka toisaalta pyörivät välillä liian tiuhaan, kun taas joissakin asioissa junnataan.  Siellä asiat vaikeutuvat, missä byrokratiaa on liikaa. Ja, kiireesti tehtäviä päätöksiä tulisi kyetä virkamiesten valottamaan päättäjille hyvissä ajoin, mutta näyttää siltä, että kiire yllättää heidätkin. Miksi ihmeessä kaikella on niin kiire? 

Uudelle sote-ratkaisulle luvattiin aikaa, mutta se kiire, mikä käytännössä nyt on nähty, on astunut monen virka- ja ammattihenkilön varpaille. Poliittiset päättäjät ovat kiireen tultua tietämättömiä asioista. Näinkö sitten ratkaisuja syntyy? Kotikaupungissani, Ikaalisissa, tämä kaikki näkyi selvästi siinä, ettei ammattihenkilöstöä Pirhan puolelta kuultu. Tahot, jotka olisivat kyenneet parhaiten valottamaan asiakaskunnan tarpeita ja palvelujen tuotantosisältöä, jätettiin huomiotta.  Väitän, että siinä tehtiin suuri virhe. 

Olen edelleenkin sitä mieltä, että perustelut päätöksille on löydyttävä.  Ilman kalliita konsulttipalvelujakin tiedämme, kuinka jokainen uudistus ja hanke on käsiteltävä monelta eri kantilta; On otettava huomioon, paitsi asukkaat, myös ympäristö, talous ja hyvinvointi. Nuorille kestävän kehityksen periaatteita opetetaan, mutta muistammeko me vanhemmat vielä kaiken?  

-Joskus näyttää siltä, että kaikkein suurimmat poliittiset päätökset tehdään  unohtamalla katsoa kokonaisuutta.  Itse muistan jo alakoulusta, kuinka jo edesmennyt yhteiskuntaopin opettajani Olavi Tedre sanoi: " Ne varat, jotka käytetään sotateollisuuteen tai koiranmuonitukseen, riittäisivät koko ihmiskunnan ruokkimiseen". 

Kun päätöksiä tehdään, tehdään ne kestävien periaatteiden mukaisesti. Ei hosuta ilmaan, sillä siitä koituu tekijöillekin vain enemmän haittaa kuin hyötyä. 

Katja-Leena Klinga

Ex-kaupunginvaltuutettu

KD Ikaalisten osaston pj.

Aluevaaliehdokas Pirkanmaalla

numerolla 2143