JEESUS ELÄÄ!

Jeesus elää!🌿

Luuk. 24:13-15: ”Ja katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen vakomitan päässä Jerusalemista. Ja he puhelivat keskenään kaikesta tästä, mikä oli tapahtunut. Ja heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssansa.”

Ja, samassa luvussa Jeesus jatkaa sanomalla:

26 Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?"

27 Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.

Pääsiäisen tapahtumat eivät aukea ihmisjärjelle, kuten eivät mitkään muutkaan Jeesuksen sanat tai teot, mitkä Hän teki täällä eläessään. Muistamme, kuinka Jeesus puhui ihmisjoukoille paljon erilaisin vertauksin. Opetuslapset ihmettelivät sitä. Jeesus selosti heille, kuinka ihmiset olivat ymmärtämättömiä ja he eivät koskaan tulisi ymmärtämään asioita, kuten he, jotka olivat saaneet elää yhdessä Hänen kanssaan. Opetuslapset olivat siunattuja tässä mielessä. He saivat elää yhdessä Jeesuksen kanssa, kokea asioita Hänen seurassaan. 

Pohdimme puolisoni Ilkan kanssa, kuinka Juudaksen, joka kavalsi Jeesuksen, mahtoi lopulta käydä?  Myikö hän lopulta sielunsakin kavaltaessaan Jeesuksen. Raamattuhan ei kerro ihan kaikkea. Juudaksen sielu on täysin Jumalan armon ja tuomioiden varassa, aivan kuten kaikkien meidän muidenkin. Täällä me emme saa vastausta kaikkeen. 

Mutta, menen jälleen takaisin pääsiäisen tapahtumiin. Naiset (kaksi Mariaa Magdalan Maria ja Jaakobin äiti sekä muita naisia heidän kanssaan ) olivat ensimmäisiä haudalla, joka osoittautui tyhjäksi. He kohtasivat siellä kaksi enkeliä, jotka ilmoittivat heille Jeesuksen nousseen ylös.  On mielenkiintoista, kuinka yllättyneitä Jeesuksen seuraajat olivat. He eivät olleet millään tavoin valmistautuneita kaikkeen kohtaamaansa. Jeesuksen ylösnousemus yllätti heidät totaalisesti. Se näkyy kaikissa evankeliumien kertomuksissa. 

Olen varma, että yhä vieläkin Jumala yllättää meitä. Monta kertaa Hänen tapansa toimia ja tehdä asioita ylittää meidän käsityskykymme. Me emme tule hurjimmissa kuvitelmissammekaan yltämään Hänen aivoituksiinsa, vaikka sitä kovasti aina välillä koitamme tehdä. 

Mutta, lopun ajan seurakunnalle Jeesus jätti yhden selkeän käskyn ja viestin. Se oli lyhykäisyydessään:

 ”Valvokaa”! Opetuslapset yllätti uni; meidän tulee olla valveilla ja ymmärtää, mikä hetki yöstä on meneillään. 

Vielä on nähtävä, kuinka Jeesus kätkeytyi omiltaan. Kaksi opetuslasta kulki tiellä, ja keskustelivat tapahtumista Jerusalemissa. He pohtivat, mitä oikein Jeesukselle oli tapahtunut ja miksi. Jeesus ilmestyi heille ja selitti kaikki kirjoitukset, jotka Hänestä oli ennustettu. Siltikään opetuslapset eivät tunnistaneet Häntä. Emmauksen tien kulkijoiden silmät aukenivat vasta, kun Jeesus mursi leivän heidän edessään. 

On asioita, jotka Jumala joutuu joskus kätkemään meiltä. Olen miettinyt miksi? Joskus on ehkä liian aikaista paljastaa meille asioita. Sitten, jotkut saattavat olla kypsempiä ja lapsenmielisempiä vastaanottamaan jumalallista informaatioita kuin toiset.

Luuk. 18:17: ”Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."

Matka on sama, mutta eri tahtia mennään. Joka tapauksesssa Jumala tahtoo Kristuksen kautta ilmestyä meille. Asenteemme tulee olla oikea suhteessa Häneen. Meidän tulee olla hereillä ja nähdä Herran aikeet. Uteliaisuus Jumalaa kohtaan palkitaan. 

Kaikkein tärkein asia on, että ihminen ymmärtää oman syntisyytensä ja tekee parannuksen Herransa edessä. Me emme omavoimaisuudellamme pääse perille. 

Kuuntelin juuri helluintaijulistaja Raimo Rahnaston saarnan. Hän oli nähnyt näyn, missä Jumala puhui lopun ajan seurakunnalle. Meidän on kuljettava samaan suuntaan Herran kanssa. Seurakunta ei  saisi olla viihdekeskus, joka tyydyttää ohjelman nälkäämme. On surullista, mikäli ihmiset jäävät kulkemaan loppuun saakka kuin nuo kaksi Emmauksen tien kulkijaa, tuntematta mestariaan. On niitä, jotka ovat kulkeneet vuodesta toiseen seurakunnassa, mutta eivät tunne Herraa. He saattavat olla aktiivisesti toiminnassa mukana, kantaa uskovan nimeä ja laulaa hartaita säveliä, mutta eivät koskaan oikein ole tulleet tuntemaan Jeesusta. Miksi? Koska he eivät koskaan ole tarvinneet parannuksen sanomaa. He ovat itsessään niin hyviä ja kelpaavia, kiitettyjä ihmistenkin edessä. Tässä piilee siis vaara. Siltä ei ole suojassa yksikään, eivät papitkaan. 

 ”Jos he kuulevat sanomaa parannuksen teosta, he vain nauravat sille ja pitävät sitä lakihenkisyytenä”; saarnasi Rahnasto. 

Mikä on meidän toivomme tänään? Kuinka ylösnoussut Jumalan Poika voi auttaa meitä? Hän ei ole jossakin kaukana pilvien yläpuolella, jättäneenä meidät oman onnemme varaan. Ei. Hän sanoi, että Hän on kanssamme aina maailman loppuun saakka. Ja, että Hän tulisi asumaan meihin. Hän olisi kirkkauden toivo meissä! Se on valtava lupaus. Voimmeko tänään tarttua tähän lupaukseen. Voimmeko sanoa, että Hän asuu täällä, meissä, meidän sisimmässämme ja vaikuttaa tahtomista ja tekemistä kauttamme? 

Jumala tekee nyt hiljaista erottelua maailmassa. Jyvät erotetaan akanoista. Akanat ovat kaikkien tuulten heiteltävissä, mutta jyvät, jotka ovat saaneet kasvupohjan mihin juurtua, kantavat sadon; Jeesuksen sanojen mukaan, mikä sata, mikä kuusikymmentä ja mikä kolmekymmentä kertaisen. 

Jeesuksen ylösnousemus on totta. Jeesuksen ylösnousemukselle on kirjoitusten mukaan yli 500 silminnäkijätodistajaa.  

1 Kor. 15:3-8: 

”Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan, ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois. Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikäänkuin keskensyntynyt.”

Tänään Jeesus elää omissaan ja vaikuttaa asioita, jotka kirkastavat tälle maailmalle Häntä. Ilman Häntä me emme voi mitään tehdä. Pyhä Henki on vuodatettu meihin. 

Jeesuksen ylösnousemusvoiman tulee näkyä meissä. Meidän on oltava hereillä Hänen nimessään ja luovutettava itsemme palvelemaan. Mutta, sen on tapahduttava ilolla. Oma rukoukseni tänään on, että saisin vielä sen kipinän palveluun, joka monella nuorella näyttää tänään olevan. Jeesuksen ylösnousemusvoiman toteen tuleminen ei katso ikää, kansalaisuutta tai muita ulkoisia tekijöitä. Se etsii vain niitä, jotka ovat valmiita seuraamaan Häntä, maksoi mitä maksoi. 

1 Kor. 9: 24-27:

”Ettekö tiedä, että jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa niinkuin hän, että sen saavuttaisitte. Mutta jokainen kilpailija noudattaa itsensähillitsemistä kaikessa; he saadakseen vain katoavaisen seppeleen, mutta me katoamattoman. Minä en siis juokse umpimähkään, en taistele niinkuin ilmaan hosuen, vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi.”

‭‭VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!