VOI, MEIDÄN ARMOTTOMUUTTAMME TOINEN TOISIAMME KOHTAAN!

Me saatamme olla kovin armottomia kanssamatkaajiamme kohtaan. Raamattu, Jumalan Sana, sanoo meille armottomille; 

Matt. 6: 

14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa,  niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;

15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän  Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne. Olen saanut kasvaa lapsuuteni rakastavassa kodissa. Kiitän siitä Jumalaa. Jokainen tarvitsisi sellaisen. Rakkaus on  aina valmis ottamaan sinut vastaan, vaikka olisit kuinka rypenyt itsesi epäonnistumisten ja vaikeuksien suossa.                    Jeesus valotti meille Isän kotia, missä tilaa on kaikille. Tuhlaajapoika vertaus on yksi kauneimmista kertomuksista Raamatussamme.  Isä juoksi vastaan poikaa, joka oli ryvettynyt maailman turuilla.  Muistan, kuinka aikoinaan osallistuin bibliodraamakursille, missä  sain osakseni näytellä tuhlaajapojan isoveljeä. Halusin tuon osan  itselleni, sillä olin tunnistanut itsessäni asioita, joita isoveljen käytös Tuhlaajapoika-kertomuksessa kuvasi. Olin anteeksiantamaton ja  liian ankara toisia kohtaan. Olin ankara myös itseäni kohtaan. Samaistuessani isoveljeen ymmärsin, kuinka vaikeaa on antaa anteeksi silloin, kun luulee itse tehneensä kaiken oikein, silloin, kun toinen  saakin ilman mitään suorituksia tulla ohitseni pokkaamaan  palkinnon. Ilman mitään ansioita.  Mutta, Isän sydän on tällainen. Sinun ei tarvitse olla ansainnut Hänen rakkauttaan. Hän rakastaa ja se on Hänen luonteensa. Hän itse on  sanonut olevansa Rakkaus.  1 Joh. 4:8:  Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.                 Meidän tulee rakastaa, kuten Jumalakin rakastaa, ehdoitta ja  antaumuksella toinen toisiamme. Joka syntinsä tunnustaa ja  hylkää, saa armon. Rakkaus ei enää muistele kärsimäänsä pahaa.  Se unohtaa menneet ja on valmis kurottautumaan tulevaisuutta  kohden. Mikä ihana riemu! Näin me päästämme toinen toisemme vapauteen ja tulemme myös itse siitä osallisiksi! 1 Piet. 4:8:  -Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras,  sillä "rakkaus peittää syntien paljouden". Rukous: -Isä, Jeesuksen nimessä rukoilen, anna anteeksi minun kovuuteni ja anteeksiantamattomuuteni. Anna minulle kyky rakastaa sitä kaikkein vaikeintakin lähimmäistäni.  Muokkaa sydämeni  maaperää ja anna minulle sydän, joka rakastaa, kuten Sinä.  -Anna anteeksi minun omat rikkomukseni ja  tee minusta rauhasi välikappale.  Kiitos, että saan vapaudesta käsin palvella Sinua. Kiitos Jeesuksen uhrityöstä ristillä ja siitä toivosta, joka minulla  on Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta.  Anna minun välittää sitä toivoa eteenpäin muillekin.  Aamen.  VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!