OIKEA PAASTO - RAAMATTU PUHUU

Mitä Raamattu puhuu paastosta? 

Joel 1:14: 

Kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous, kootkaa vanhimmat ja kaikki maan asukkaat Herran, teidän Jumalanne, huoneeseen ja huutakaa Herran puoleen.

Ensinnäkin pyhä merkitsee jotakin, mikä on Jumalalle erotettu. Hänen käyttöönsä annettu. Paasto on siis jotakin sellaista, mikä palvelee Häntä. 

Ennen Profeetta Joelin kuulutusta paastosta oli Herran huonetta edeltänyt tuho, joka kulminoitui koko Israelin kansaan. Joel oli julistanut rappiotilaa sen keskuudessa. Tarvittiin paastoa ja rukousta, todellista sydämen katumusta. 

Kuningatar Ester julisti kolmen päivän paaston itselleen ja kansalleen saatuaan kuulla pahan Hamanin hankkeista kansansa tuhoamiseksi. Jumala kuuli ja vastasi. Est.4:15-17. 

Profeetta Jesaja kirjoittaa paastosta: 

Jes. 58:

5 Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona 
ihminen kurittaa itseänsä? 
Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, 
sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, 
joka on Herralle otollinen?
6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden 
siteet, irroitatte ikeen nuorat, 
ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?
7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat 
huoneeseesi, kun näet alastoman, 
vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?

Profeetta Jesaja muistuttaa kansaa, ettei paasto ole 
Jumalalle otollinen, ellei paastoavan sydämen asenne ole oikea. 
Hurskaana ja katuvaisena voi esiintyä ilman, että tekee 
oikeita tekoja. Valkeus ja vääryys eivät voi asua samassa ihmisessä. 
Jakeessa 7 sanotaan, ettei voida kätkeytyä siltä, joka on 
omaa lihaamme. On tärkeää pitää perhekunnastaan, läheisistään 
huolta. 

Luomisessa mies sanoi: 
1 Moos. 2:23: 
Ja mies sanoi: "Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; 
hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu".


 
 
Me emme voi kätkeytyä toisiltamme, oikea paasto on sitä, että 
rakastaa ja pitää huolta läheisistään.  Paasto ei ole jokin ulkonainen
hurskauden osoitus, vaan se tähtää aina sisäiseen muutokseen; 
kokonaisvaltaiseen hengelliseen voittoon kaikilla elämämme alueilla. 

Ennen kuin paastoamme, meidän on oltava perillä näistä asioista. Jumala odottaa paljon enemmän meiltä kuin vain syömättömyyttä ja 
rukousta. Hän odottaa meidän palvelevan Häntä kokonaisvaltaisesti. 
Ja, sen, minkä Jumala puhdistaa, sitä meillä ei ole lupa sanoa 
epäpyhäksi, eikä Jumalan käyttöön kelpaamattomaksi. 

Muistamme, kuinka apostoli Pietari kohtasi Joppessa näyn, missä hänen eteensä laskettiin liinavaate epäpyhillä eläimillä täytettynä, jotka ääni kehoitti häntä teurastamaan ja syömään. Pietari yritti estellä ja sanoi, ettei ole koskaan eläissään syönyt mitään epäpyhää. Jumala kuitenkin opetti Pietaria ja sanoi, että minkä Hän on puhdistanut, sitä ei tule sanoa enää epäpyhäksi. Tämä vertaus kertoi Pietarille  
evankeliumin kuulumisesta myös pakanoille. Jumala kertoi ottavansa
perheeseensä heitäkin.  /Apt. 11. luku. 
 
Mikäli meillä on jaotteleva asenne lähimmäisiämme kohtaan, 
ei Jumala mielisty paastoomme. Meidän tulee rakastaa
toisiamme ehdoitta. Meidän tulee ymmärtää Jumalan suuruus ja se, että Hän käyttää jokaista niinkuin Hän tahtoo. Hän valitsee, emme me.
 
 
PAASTO HENGELLISEN TAISTELUN VÄLINEENÄ

Markuksen evankeliumin 9. luvussa Jeesus ja opetuslapset
puhuvat riivaajien vapauttamisesta. Opetuslapset olivat
voimattomia vapauttamaan erään lapsen henkivaltojen 
otteesta (mykkä henki).  Jeesus sanoi heille, ettei se olisi lähtenyt ilman paastoa ja rukousta. 

Jeesus paastosi ja rukoili paljon. Opetuslapset 
olivat vasta matkalla näihin salaisuuksiin. Voittoisa rukous 
on mahdollista paaston avulla. Tänään me paastoamme liian vähän. 

Kun kävimme pastorikoulua Ilkan kanssa meillä oli opettaja, joka 
käytti paastoa aseenaan. Hän opetti siitä ja eli itse sitä todeksi. 
Paasto tarvitsee esimerkkiä meidänkin ajassamme. Voisiko tämä
seurakunta olla paaston ja rukouksen seurakunta;  Seurakunta, joka 
on voittoisa kaiken rappion ja tappion tullessa esiin ympärillämme?
 
 
Kerrataan vielä lyhyesti: 

Paasto koskee koko seurakuntaa ja se on hyvä kuuluttaa 
silloin, kun eletään kansallisessa rappiotilassa. 

- Me elämme juuri nyt ajassa, missä Jumalan lakeja poljetaan maahan. 
On aika kuuluttaa Pyhä paasto. On sotaa, nälkää ja kärsimystä, mutta on myös paljon Jumalan pilkkaa ja lähimmäisen sortoa. 

Paasto ei ole ulkonainen hurskauden osoitus, vaan sydämen tila. 
Me antaudumme etsimään Jumalaa ja Hänen pyhää tahtoaan. 
Me pidämme huolta toinen toisistamme, emme kätkeydy siltä, joka on omaa lihaamme. 

Ja, vielä me ymmärrämme, että emme ole riittävän voittoisia hengellisesti ilman paastoa, paasto erottaa meidät tästä maailmasta
ja osoittaa meidän olevan täysin riippuvaiset Jumalasta; 
ihmisvoimin me emme voi tehdä mitään. Taistelu käydään 
henkivalloissa. Jumala on Henki ja Hän voi kaiken! 
 
Ilkka kertoi, että pastori Valerie, joka meillä on täällä monet kerrat vieraillut; oli juuri haastanut seurakuntansa osallistumaan Viron helluntaiseurakuntien paastoon ja rukoukseen Ukrainan sodan loppumisen puolesta.  
 
-Mekin voimme julistaa pyhän paaston. Kun se julistus tulee, olemmeko valmiit paastoon, kuten Raamattu meitä opettaa?
- Se ei ole ulkoisen hurskauden merkki, vaan todellinen haaste taisteluun elämän voittamiseksi. 

Paasto ei tietenkään sovi kaikille, sellaisille joilla on lääkitys ja jokin hoidettava perussairaus. Sellaiset voivat kuitenkin olla rukoilemassa ja osallistua yhteyteen muulla tavoin. Paastolle usein asetetaan jokin tavoite ja aikaraja. On tärkeää tietää, milloin se alkaa ja milloin päättyy. Sen ei tarvitse olla viikkojen mittainen, vaan päivä tai parikin riittää. 

VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!

Kommentit

Suositut tekstit