MITÄ USKO ON? OSA I

Millaisesta uskosta Raamattu puhuu? Mitä on usko, mikä on saanut niin monet ihmiset laittamaan toivonsa Jumalaan, kaiken Luojaan? Kuinka se poikkeaa kaikesta muusta maailmassa, niin että sen varaan ovat ihmiset uskaltaneet laskea koko elämänsä perustuksineen? 

Usko on dynaaminen, liikkeellä oleva voima. Se ei ole vain uskottelua tai jonkin totena pitämistä. Se saa sytykkeensä jostakin ihmisen ulkopuolelta tulevasta lähteestä. Siksi Raamattu puhuu yhdestä uskosta, josta kaikki voivat tulla osallisiksi, mikäli niin tahtovat. Sen Alkulähde on yksi ja yhteinen Pyhä Jumala, joka on Henki.

Efe.4:5-6:

...yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

Joh.12:44:

-Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt.

Joh. 4:24: 

- Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.

VOIKO USKOA ILMAN TEKOJA?

Usko ja teot kuuluvat yhteen; Jaak.2:20:

-Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?

Kun ihminen vaeltaa uskossa Kristukseen, Hän myös elää uskonsa mukaan. Sellaisen Jumalan ihmisen matkassa näemme uskon hedelmiä. Ne tulevat kyllä ilmi. Ellei niitä ole, on hänen uskonsa voimaton. Raamattu sanoo, että usko ilman tekoja on kuollut. (Jaak.2:26). 

ELÄMMEKÖ USKOSSA? 

Uskossa eläminen on itsensä kieltämisen tie. Se on tie, missä 

oma liha ristiinnaulitaan ristille ja katsotaan Häneen, joka

lävistettiin tuskalla ja kärsimyksellä meidän pahojen tekojemme

tähden. Raamattu puhuu lihan ja hengen välisestä alituisesta 

taistelusta sisällämme. Me päätämme, kummanko puoleen käännymme. 

Teemme valinnan joka päivä. 

”Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli; ” Roomalaiskirje‬ ‭8‬:‭5‬ ‭

-NÄKYYKÖ ELÄMÄSSÄMME SE, ETTÄ OLEMME VALINNEET

HENGEN, VAI OLEMMEKO PITÄNEET NIIN HUOLTA 

LIHASTAMME, ETTÄ KAIKKI HIMOT HERÄÄVÄT? 

Room. 13: 

12 Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden  pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin.

13 Vaeltakaamme säädyllisesti, niin kuin päivällä, ei mässäyksissä ja  juomingeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, ei riidassa ja kateudessa,

14 vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö  lihastanne huolta, että himot heräävät. Elämme kristikunnassa merkittäviä aikoja. Nyt ei ole aika elää lihanmukaista elämää, missä me toteutamme sen tekoja, vaan  meidän on aika elää täysillä Kristukselle, ollen näin esikuvina  tälle hukkuvalle maailmalle!

Paavalin kirjeistä voimme lukea, mitä kaikkea lihanmukainen elämä tuottaa; Gal.5:18-21:

-Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,

epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus,  vihat, juonet, eriseurat, lahkot,

kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille  edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka  semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa. Aina, kun teemme päämäärästämme käsin elämänvalintoja, on  hyvä pohtia, mitä päätöksemme tuottavat, millaista hedelmää?  Aiheuttavatko valintamme kanssaihmisissämme kateutta,  turhuuden etsimistä tai oman elämänsä korskeuteen keskittymistä? Mitä me tavoittelemme; mitä haluamme ihmisten tavoittelevan?  Hengen hedelmiä taas ovat; Gal.5:22:  -Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys,  ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.

VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!