USKO JA TIEDE

Viime aikoina uskon ja tieteen saralla on tehty paljon yhteistyötä. Uusi sukupolvi nousee ja tieteen merkitys kasvaa. Millä tavoin kristilliset yhteisöt vastaavat haasteeseen, se tullaan koettelemaan. Saako yksinäiset ja villit tieteen ulostulot heilauttaa kirkkolaivaa kokonaan uusille uomille? 

Kristinuskon opilliset muutosprosessit alkoivat siitä, kun siitä tuli valtion uskonto 300-luvulla jKr.  Mutta, jo tätä aiemmin voitiin nähdä muutoksia pakanoiden mukaantulon yhteydessä. Apostolit kokoontuivat pohtimaan, kuinka toimia uudessa tilanteessa. Muutos oli todellinen jo silloin. Apt. 15.

Muutoksen on lähdettävä sieltä, missä juurtuminen Kristukseen ja Hänen Sanaansa on tapahtunut. Ulkoapäin on turha huudella. Ja, hajottajia on aina ollut myös kirkkojen sisällä. Tämän sekä Sana että historia näyttävät meille toteen. 

Apt.20: 28-30:

Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on 
teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän 
omalla verellänsä on itselleen ansainnut.
Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia
susia, jotka eivät laumaa säästä,
ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta 
puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.



Edelleen on tärkeää, että kutsumustietoisuus saattelee seurakuntaa eteenpäin Pyhän Hengen viitoittamalla tiellä. Ei kuka tahansa voi johtaa Kristuksen seurakuntaa, sillä Herra itse on Pää. Hän valitsee, Hän valtuuttaa. 

VIISAUS ON TIETYNLAISTA HULLUUTTA

Tiede on alusta lähtien tutkinut kaikkea ja etsinyt vastauksia elämän lainalaisuuksiin. Se ei voi selittää kaikkea ja se jättää meille aina avoimia kysymyksiä. Tieteen tarkoitus on kaiketi pitää kiinnostuksemme yllä. 

Kuningas Salomoa voidaan pitää ensimmäisenä "tiedemiehenä" raamatullisessa mielessä. Hän rukoili itselleen viisautta hallita oikein. Viisaus on Jumalan lahja. Jumala kuuli kuningasta ja hänestä tulikin kaikkien aikojen viisain hallitsija. Jopa Saban kuningatar vaikuttui Salomonin viisauden tuomasta menestyksestä; 1 Kun.10:1. 

Salomo oli Jumalan kutsuma tehtäväänsä. Aluksi hän antoikin viisaudestaan kunnian Israelin Pyhälle. 

2 Aik.1. luku (Salomonin rukous): 

10 Anna siis minulle viisautta ja taitoa, että osaisin oikealla tavalla 
johtaa tätä kansaa! Kuinka sinun suurta kansaasi muuten voisi hallita?"
11 Jumala sanoi hänelle: "Koska et pyydä rikkautta, omaisuutta ja 
kunniaa, et vihollistesi kuolemaa etkä itsellesi pitkää ikää, vaan toivot 
viisautta ja taitoa osataksesi hallita kansaani, jonka kuninkaaksi olen 
sinut asettanut,
12 niin minä annan sinulle viisautta ja taitoa, ja lisäksi annan sinulle 
rikkautta, omaisuutta ja kunniaa enemmän kuin kenelläkään kuninkaalla 
on ollut ennen sinua tai tulee olemaan sinun jälkeesi."










Salomonin viisaus ulottui hyvin laajalle. Hän tutki luontoa ja käsitti 
asioita, joita siihen maailman aikaan vain harvat käsittivät. Salomonin
sydän ei kuitenkaan ollut kuten isänsä Daavidin. Hän oli lukuisten 
vaimojensa ja heidän hoviin tuomien epäjumaliensa uhri. 
Jossakin vaiheessa hän unohti uskollisuutensa Luojalleen. 
Se oli tietenkin suuri onnettomuus, sekä hänelle itselleen, että koko
Israelin kansalle.  

VAARA LANKEAMUKSEEN

Kol. 2:8:

Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen. 

Meillä on yhä vaara langeta oppeihin, jotka nousevat jostakin muualta kuin Kristuksesta. Tästä apostolit varoittivat jo ensimmäisiä kristittyjä. Yhä enemmän se vaara on olemassa tänään, kun tiede ja ihmisen taito kehittää kaikkea uutta ovat maksimihuipussaan. Teknologia ja olosuhteet mahdollistavat monenlaista. 

Keskustelin juuri erään tutkijataustan omaavan motivaatiokouluttajan kanssa ja pyysin häntä määrittelemään minulle tieteen. Hän määritteli sen 1700-luvulla vaikuttaneen Immanuel Kantin sanoin: "Kokemus ilman teoriaa on sokeaa, mutta teoria ilman kokemusta on vain älyllistä peliä".  Kuinka hyvin se sopiikaan myös meidän aikaamme!

Jumala on suvereeni Jumala. Hän on luonut luomakunnan omalla päätäntävallallaan ja voimallaan. On asioita, joita Jumalan Sana sanoo luonnollisiksi tästä lähtökohdasta katsottuna. Sitten on asioita, jotka nousevat ihmisviisaudesta, perinnäisistä käsityksistämme ja alkuvoimista, joiden takana on koko langennut enkelimaailma

VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!













Kommentit

Suositut tekstit