VAATIMUSTA VAATIMUSTEN PERÄÄN

Olen pohtinut ihmiselämää viime päivinä, sen jatkuvasti eteemme asettamia vaatimuksia.  Näyttää siltä, että työelämä vaatii yhä enemmän ja enemmän.  Sinun pitäisi työtehtävissäsi kyetä olemaan yhtaikaa työnjohtaja, sihteeri, siivooja ja välinemies.  Eikä sekään riitä, sillä välillä on siirryttävä jälleen opiskelijan osaan.  Mikäli yli viiskymppisestä, jo elämää nähneestä, näyttää työelämä tällaiselta, miltä se näyttää nuoresta, juuri työuransa aloittaneesta?  Ja, tuntuuko, ettei alkujaankaan mikään riitä? 

Jokainen päättää itse, onko ohjattu ulkoapäin, vaiko sisältä.

Viime aikoina on puhuttu, kuinka nuorten täytyy valmistautua urallaan opiskelemaan kolmeen neljään eri ammattiin. Tämän voin oman kokemukseni perusteella allekirjoittaa. Joten, älä huokaise helpotuksesta, mikäli olet juuri saanut opintosi loppusuoralle. Sinun on parasta alkaa etsimään jo seuraavaa opiskelupaikkaa. Ja, ellet sitä itse tee, sen tekee kyllä tuleva työnantaja puolestasi. 

Vaatimuksia asettavat myös ihmissuhteemme. Aina ei niissäkään lepoa tunneta. Ellet ole täydellisesti kotisi hallitseva perheenäiti, oman työntekosi lomassa, ellet harrasta ja vie lapsiasi harrastuksiin, kuten naapurisi tekevät, olet epäonnistuja ja luuseri. Ellet ole sitä naapuriesi mielestä, olet ehkä lastesi, jotka odottavat, että pääsevät samalle "pituuslevelille" toisten samanikäisten kavereittensa kanssa. 

Vaatimusten paineessa ihminen on kuin vangittu.

Puoliso saattaa asettaa vaatimuksia: ruoka pitää olla tiettynä kellonlyömänä valmis, kun hän tulee töistä kotiin. Tai, jos peti ei ole petattuna ja pyykit pestynä, ei samaan vuoteeseen ole illalla tulemista. Kiitos, Jumalalle, ettei minun puolisoni vaadi mitään tällaista! Minua on onnistanut siinä mielessä. Toivon tietysti, etten minäkään aseta vaatimuksia omille läheisilleni. 

Sen olen oppinut, että on kyettävä joustamaan asioissa, jotka voivat tulla tärkeimmän esteeksi. Silloin, kun vaatimukset nousevat sille tasolle, että ihmissuhteemme ja ennen kaikkea suhteemme Jumalaan kärsii, olemme pinteessä. 

MITÄ JUMALA MINULTA VAATII?

5 Moos. 10: 

12 Ja nyt, Israel, mitä Herra, sinun Jumalasi, sinulta muuta vaatii, kuin että pelkäät Herraa, sinun Jumalaasi, että aina vaellat hänen teitänsä ja rakastat häntä, ja että palvelet Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi,

13 noudattaen Herran käskyjä ja säädöksiä, jotka minä sinulle tänä päivänä annan, että menestyisit.

Herran vaatimukset omilleen eivät ole ylitsepääsemättömiä. Hän ei vaadi mitään muuta kuin, että pelkäisimme Häntä ja palvelisimme koko sydämestämme Häntä.  Oikea Jumalan pelko pitää tiemme kurssissa ja toimii vapauttavana tekijänä suhteessa kaikkiin muihin meille asetettuihin vaatimuksiin.  Kyllä!  Palvelemalla Vapahtajaamme ja Herraamme Jeesusta, me itse asiassa teemme itsellemmekin suuren palveluksen! 

Joka päivä, kun kohtaan ympärilläni vaatimukset ja paineet, jotka joku muu kuin Jumala asettaa eteeni; kysyn itseltäni: " Mitä Jeesus nyt tekisi "?  Eikö tämä ole vapauttavaa ja vie sisäiseen lepoon aivan jokaisen.  

Gal.5:1:Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.

Joka päivä, kun tartun vaikkapa työpaikkani ovenkahvaan, voin sanoa itselleni: " Teen tämän kokonaan vapaaehtoisesti, eikä kenenkään tarvitse pakottaa minua. Ja, tulee päivä, jolloin voin päättää myös toisin; Minulla on vapaa tahto".   

VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!

Rukous:  Isä, Jeesuksen nimessä rukoilen, puhdista minut verelläsi ja anna minulle sydän, joka on Sinun mielesi mukainen.  Kiitos, että annat minulle voiman antaa anteeksi niille, jotka ovat asettaneet eteeni vaatimuksia.  Vapauta jokainen palvelemaan ilosta ja vapaaehtoisuudesta käsin Sinua ja siitä vapaudesta käsin myös toisia ihmisiä.  

Kiitos, että Sinun tiesi on paras minullekin.  Sinun tiesi ei aseta kompastuskiviä tai ylitsepääsemättömiä taakkoja, kuten ihmisten eteeni asettamat tiet.  Sinä annat jokaiselle sen verran kuin jaksaa kantaa. Aamen.