LÄHIMMÄISEN RAKASTAMISESTA

Olen pohtinut opetusta lähimmäisen rakastamisesta; Mitä kaikkea se pitääkään sisällään. Kuinka rakentaa yhteyttä, etenkin silloin, kun ihmiset ajattelevat ja näkevät asioita hyvin eri tavoin? Itse sain aikoinaan "shokki-koulutuksen", kun olin juuri valmistunut teologisesta ja lähdin opiskelemaan sieltä suoraan musiikkiterapiaa.  Pääsin terapiaryhmään, missä oli hyvin värikästä ja toisin ajattelevaa porukkaa. Mukana oli seksuaalivähemmistöönkin kuuluvia.Terapia oli ammattilaisen käsissä ja selvisimme maaliin. Tulin itsekin nähdyksi ja kuulluksi. Kokemus oli arvokas pääoma, näin jälkeenpäin ajateltuna. 

Jokainen meistä tarvitsisi shokki-koulutuksen tässä mielessä. Me vetäydymme yhteydestä milloin mistäkin syystä.  Kaikkein suurin vetäytymisen syy on yleensä se, että asioista ajatellaan eri tavalla.  Meille tärkeät arvot ja asenteet ovat syvässä. Meitä ahdistaa ja pelottaa jonkun ihmisen "syvyys" omissa tuntemuksissaan ja löydöissään.  Kaikkein suurin virhe on se, jos yritämme väkisin muuttaa toista.  Valinnanvapaus on olemassa, ja vapaus itsemääräämiseen.   

Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille;Snl. 16:24.

On oltava vapaus myös kertoa mielipiteensä ja löytönsä toisille.  Jos toinen ei niitä kestä, hän voi lempeästi sanoa, ettei ole kiinnostunut tai että ajattelee toisin.  Lempeys ihmissuhteissa on kaiken kulmakivi!  Toisten mollaaminen, haukkuminen ja ilkkuminen eivät rakenna yhteyttä.  On hyvä miettiä, kuinka sanojaan viskelee. Kukaan ihminen ei ansaitse kuulla olevansa hullu, tyhmä tai arvoton. Ei kukaan! Ei edes kiertoteitse. (Matt. 5:22). 

Me otamme usein kivet käteemme, olemme valmiit ampumaan lujaa ja täysillä.  Joskus tunteemme kuohuvat yli. Siihen voivat vaikuttaa väsymys, uupumus ja keskeneräiset prosessit itsellä. Aina silloin kannattaa antaa itselleen aikaa, vetäytyä yhteydestä hieman sivummalle miettimään omia sanojaan ja käyttäytymismallejaan.  Mutta yhteyteen on hyvä palata.  

Yhteys omilla ehdoillamme asettaa paineet toiselle: en voi tulla, kun olet sellainen, tai kotisi on epäsiisti tai en ymmärrä sinun ystävääsi tms.  Yhteyteen ymmärtääkseni tullaan, koska tahdomme oppia tuntemaan ja rakastamaan toisiamme lisää.Yhteydellä itsessään on arvonsa. Sen tehtävä on rakentaa meitä ja suhteitamme toinen toisiimme. 

Yhteys, mikä jättää ulkopuolelle sen vuoksi, ettet mahdu toisen ihmisen rakentamiin raameihin, satuttaa aina. Se saa meistä jokaisen tuntemaan itsemme arvottomiksi ja ulkopuolisiksi. Siksi pyydän, rakastetaan toisiamme ehdoitta!

Katja-Leena