" AJATTELEPA IHAN ITE "!

Sillä on merkitystä, mitä päässämme liikkuu.  Raamattu puhuu ihmiselämän erilaisista aikakausista. Aika on syntyä, aika on kuolla.  Aika on rakastaa, aika vihata jne. (Saarnaaja luku 3).  

Luin erään otsikon, missä sanottiin: Ihminen elää kuollakseen.  Tämäkin on totta.  Me elämme ja kerran kuolemme.  Tämä on viesti, ainakin minulle, etten elä pelkästään tätä aikaa varten.  On olemassa toinen aikakausi tämän ensimmäisen jälkeen. On olemassa tavoite elää iankaikkisesti Raamatun lupauksen mukaan.  Onko minulla tämä tavoite, vai tavoittelenko jotain aivan muuta?  Edesmenneen Jope Ruonansuun sanoin: 

" Ajattelepa, kuule, ihan ite "!

EKSYTYKSEN YTIMESSÄ ON TAVOITTEEN HÄMÄRTYMINEN

Mark. 12. luku (Jeesuksen omat sanat):

26 "Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'?

27 Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te eksytte." Kun käärme, so. paholainen, petti kavaluudellaan ihmisen, hän iski ihmiseen epäilyksen siemenen Jumalan auktoriteetista ja vallasta. Tämän jälkeen ihmisen on ollut todella vaikea rakentaa luottamustaan takaisin.  Ennen syntiinlankeemusta ihminen eli saumattomassa yhteydessä Jumalaan. Ihminen kykeni luottamaan kaikessa Häneen, eikä kuolemaa ollut.  Ymmärrämmekö nyt;  Kuolema tuli vasta lankeemuksen jälkeen kuvioihin. Se on se vedenjakaja ajattelumme ja uskomme harhautumiseen.   1 Moos. 3:  4 Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole; 5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan". Jeesus Kristus on kuoleman voittaja ja elämän antaja jokaiselle, joka uskoo Häneen. Hän on ihmiskunnan Lunastaja ja Kuningas, joka hallitsee Iankaikkisesti.  (Joh. 3:16).  KUINKA EPÄUSKO NÄKYY TÄNÄ PÄIVÄNÄ? Luin juuri erään artikkelin, missä 12-vuotias lapsi kyselee, onko hän kokonaan eri sukupuolta kuin miksi hänet luotiin.  Siihen hän saa sitten "asiantuntijalta" vastauksen: " Sinulla on lupa epäillä omaa sukupuoltasi.  On täysin sallittua asettaa se epäilyksen alle.  Nyt sinun on aika tutustua seksuaalisuuteesi, millainen se on ja mihin sinä itse tunnet vetoa".  Minusta em.tilanne on järkyttävä. Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi.  Raamattu sanoo, että Hän loi kaiken iankaikkisella suvereenisuudellaan kirkastamaan itseänsä.  Efe. 1:

11 Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,

12 että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen.

13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,

14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi-hänen kirkkautensa kiitokseksi. Ihminen rikkoi paratiisissa Jumalan suvereenin tahdon tekemällä vastoin Hänen ohjeitaan.  Paholainen teki samoin jo aikojen alussa. Sille ei riittänyt Jumalan tahto, vaan se tahtoi asettua Itse Kaikkivaltiasta vastaan.  Kaikki se, mikä asettuu Jumalaa ja Hänen tuntemistaan vastaan, on saatanallinen juoni erottaa meidät Jumalasta ja Hänen kutsustaan.  IHMINEN ON HARHAUTUNUT KAUAS JUMALASTA Ihminen on ajautunut kauaksi Jumalasta.  Hän epäilee omaa seksuaalisuuttaan, kuolemattomuuttaan ja alastomuuttaan. Hänen alastomuutensa kertoo siitä, kuinka Jumala tuntee hänet yhä paremmin kuin kukaan toinen.  Ihminen on täysin Jumalasta riippuvainen, vaikkei hän sitä tiedä.  Alastomuus kuvastaa syvimmiltään ihmisen haavoittuvuutta, sitä ettei hänellä ole täyttä suojaa muutakuin Kristuksessa Jeesuksessa.   Room. 8:25:  Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Ei anneta alastomuutemme (so. haavoittuvuutemme) olla este Jumalan tuntemiselle.  Ymmärretään tänä päivänä, ettei meillä ole mitään muuta mahdollisuutta pelastua kuin se, minkä Jumala meille lahjoitti: uskon Hänen Poikansa kuolemaan ristillä puolestamme, lunastamaan meidät takaisin. Hän on Elämän ja Kuoleman Herra.  Ei ole mitään muuta.  Ei anneta minkään tai kenenkään eksyttää meitä.  Eksytys on siinä, että me kiellämme tarvitsevamme Häntä ja käännymme väärien jumalien puoleen. Jumalien, jotka eivät koskaan voi meitä auttaa.  Ne pimittävät meiltä mahdollisuuden elää iankaikkisesti Isämme yhteydessä.   Meidän aikamme täällä on kerran ohi. Kykenenkö tänään ajattelemaan tavoitteellisesti, vai olenko sokea ja unohdan, mistä uskossa todella on kyse? - Ajattelepa, kuule, ihan ite!  VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA! Katja-Leena