MISTÄ HEIKKOUDESTA PAAVALI PUHUI?

Tämän päivän seurakunta kerskailee heikkoudesta, vaikka sen tulisi olla väkevöitynyt Kristuksessa.  Paavalin puhe heikkoudesta on käännetty päälaelleen. Apostoli ei suinkaan ollut vaivainen Mato Matkamies maan, joka hädin tuskin kykeni pitämään itsensä pois likaisista lätäköistä. Ei. 

Paavali ja muut apostolit olivat uskon sankareita, joiden uskoa kyllä koeteltiin, mutta jotka eivät uskoon tultuaan langenneet takaisin aviorikoksiin, väkivaltaan tai tyhjiin turhanpäiväisiin juoruiluihin. Sen kaltaiset teot olivat heidän elämässään voitetut Golgatan työn tähden. Jeesus kantoi ne ristille. Heikkous, mistä Paavali puhuu olikin nyt jotain aivan muuta...

Apostoli Paavali aloitti aina kirjeensä kertomalla, kuka hän oli ja mihin tehtävään hänet Jumala oli omalla käskyvallallaan kutsunut.  Ei hän arkaillut tuoda sitäkään esiin.  Hän oli kutsumustietoinen luottaen siinäkin Kristukseen.  Kristus oli Hänen kutsunsa perusta ja pohja. Hän ei tukeutunut mihinkään muuhun.  Ihminen, joka ei halua tuoda kutsuaan ilmi, on heikoilla.  Jumalan tahto on olla kutsuttujen Isä.  Jumala on kutsunut, me seuraamme Häntä. 

Room. 1: 1:  Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia,

Kutsu koskee kaikkia; 1 Piet. 2:9:

Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;

KRISTUKSEN VÄKEVYYDEN TULEE KASVAA MEISSÄ

2 Kor. 13: 

2 Olen edeltäpäin sanonut ja sanon edeltäpäin niille, jotka ennen ovat syntiä tehneet, ja kaikille muille-niinkuin silloin sanoin, kun olin toista kertaa tykönänne, samoin nytkin, kun olen poissa-etten, kun taas tulen, ole teitä säästävä,

3 koska te etsitte todistetta siitä, että minussa puhuu Kristus, joka ei ole heikko teitä kohtaan, vaan on teissä voimallinen.

4 Sillä vaikka hänet ristiinnaulittiin, kun hän oli heikko, elää hän kuitenkin Jumalan voimasta; olemmehan mekin hänessä heikot, mutta me elämme hänen kanssaan Jumalan voimasta teitä kohtaan.

5 Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.

Ihmiset hakevat korvasyyhyynsä julistusta tänä päivänä.  2 Tim. 4:3. He rakastavat kuulla sitä, kuinka himojen myötä tullut heikkous on sallittua heissä.  " Ei se niin väliä ole, vaikka jalkamme lipsuu. Tie edessämme on suora ja kantaa ". Eikä tässä kaikki.  Joskus murheeksensa kuulee toisten jopa odottavan, että joku Jumalan palvelija lankeaisi. Näin vähäpätöisenäkö me pidämme Kristuksen voiman pitää oman palvelijansa pystyssä? 

Olkaamme varovaisia. Se, mihin julistuksen kärki tähtää, sillä on merkitystä!

Jaak. 1:12: Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!

Julistus, missä korostuu ihmisen heikkous, on poispantavaa. Kristus meissä on kirkkauden toivo.  Suomalainen mentaliteetti: " Minä mato matkamies vaivainen maan ", on virtenämme kulunut.  Jumala ei ole mielistynyt siihen.  Hän on mielistynyt heikkouteen, missä ihminen antautuu Jumalan käsiin, ottaa kiitollisena vastaan Hänen vanhurskautensa ja pukeutuu siihen. Matkapuku on puhdas, ei lialla tahrattu. 

2 Kor. 12: 

9 Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.

10 Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä. Mistä heikkoudesta apostoli tässä jaejaksossa oikein puhuu? Kun luemme raamatusta koko em. tekstikohdan, huomaamme hänen puhuvan lihassaan olevasta pistimestä, joka vaikeuttaa hänen kulkuaan. Hän ei puhu jostakin lankeemuksesta tai vaikkapa heikkoudesta juoruiluun.  Hän on Kristuksessa väkevä. Hän on kilvoitellut uskontiellä jalon taistelun, mutta kokee, että tietynlainen raihnaisuus hänen ruumiissaan on vain hyväksi.  Se pitää hänet nöyränä ja katseen kiinnitettynä uskonalkajaan ja täydelliseksi tekijään, Kristukseen Jeesukseen. Hän on kaiken a ja o.  Julistus, missä korostuu ihmisen heikkous Pyhän Jumalan edessä, ei ole sitä veren ja ristin evankeliumia, missä meidät vapautetaan ikeen alta. Meidän tulee korottaa Kristusta ja Hänen väkevyyttään.  Hän on väkevä vapauttamaan meidät synnin orjuudesta ja saamaan meidät myöntämään Vihollisen tappion. Niin kauan kuin korostamme heikkouttamme, on Saatana niskan päällä.  Se iloitsee voimattomuudestamme mennä eteenpäin Kristuksessa. Siksi niin vähän on voimatekoja keskuudessamme tänään.  Mitä sanomme itsellemme, sille hengelliselle minällemme, herätessämme aamuisin uuteen päivään?  Voivottelemmeko voimattomuuttamme, kun hädin tuskin pääsemme jaloillemme, vai näemmekö Kristuksen mittaamattomat mahdollisuudet?  "Mato Matkamies maan" voi vaihtua Peura Pilkulliseen, joka juoksee Lähteen ääreltä voittoisasti, Kristuksen kruunusarvet päässään, läpi synkeän metsän!   VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA! Rukous: Isä, Jeesuksen nimessä, anna anteeksi voimattomuuteni ja katseeni kääntyminen pois Sinusta, joka olet Väkevä Jumala ja Iankaikkinen Isä.  Kiitos, että annoit Jeesuksen uhrina ihmiskunnan syntien puolesta, myös minun syntieni.  Pyydän, anna minun kulkea voittoisaa tietä Sinun kanssasi pyhyydessä. Sinä itse paimennat laumaasi.  Kiitos, että olet voimallinen Pyhän Henkesi voimassa vahvistamaan omaasi kaiken taistelun keskellä.  Sinä et tahdo, että yksikään kutsuttusi lankeaa pois Sinusta, vaan olet voimallinen pitämään jokaisen pystyssä loppuun saakka. Aamen.   Katja-Leena