JUMALAN KALTAINEN

Aadam oli valmis kuolemaan ollakseen yhdessä Eevan kanssa. Kun Eeva söi kiellettyä hedelmää, Aadamkin söi sitä. Molemmat tiesivät hedelmän syömisestä seuraavasta rangaistuksesta.  Jumala oli kertonut sen heille. (1 Moos. 2:17; 1 Moos. 3:5). He toimivat tietoisesti Jumalaa vastaan.

Jumalan loi ihmisen kuvakseen ja läheiseen yhteyteen kanssaan.

Jeesus kuoli, jotta Hänen morsiamensa (so. srk) voisi olla Hänen kanssaan. Ihmisen lankeemus ei ollut mikään Jumalan suunnitelmassa sattunut onnettomuus, koska Jumalan tarkoituksena oli, että ihminen saisi tiedon hyvästä ja pahasta, ollakseen enemmän Jumalan kaltainen.

Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan." 1 Moos 3:22

Alusta alkaen Jumalan tarkoituksena oli, että miehet ja naiset olisivat hyvin paljon Hänen kaltaisiaan, kuten Hän on sanonut "kuvaksemme", "meidän kaltaiseksemme", "kuin yksi meistä".

Nainen ja mies yhdessä ovat Jumalan kuva.

OPIN AIKAKAUSI

Jumalan seurakunnan aikakauden tehtävänä oli kasvattaa Jeesuksen opetuslapset oppimaan erottamaan hyvä ja paha toisistaan.  Tiedämme nyt, että se ei kaikilta osin mennyt niin kuin sen olisi pitänyt mennä. Seurakunnan sisällä on tänä päivänä paljon sellaista, mikä on poispantavaa: syntiä, joka niin helposti kietoo ja saa ihmiset kääntymään itse Jumalaa vastaan. 

Hepr. 5:13-14:

Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi;

mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta. Tästä paimenten ja opettajien olisi pitänyt opettaa seurakuntaa ja heidän olisi pitänyt vaeltaa myös itse opetuksensa mukaisesti.  Kuinka paljon onkaan ollut hairahduksia ja opetusta, missä on keskitytty kaikkeen muuhun kuin kasvattamaan Jeesuksen opetuslapsia pyhyydessä.

JUMALA ON PUOLELLAMME

Jumalan valitsema uhri, Hänen oma rakas Poikansa, meni kuolemaan ristillä, jotta me Hänessä saisimme uuden elämän.  Hänessä se on mahdollista. Ainoastaan synnitön ja puhdas Jumalan Pojan veri saattoi saada aikaan tällaisen sovituksen. 

Hepr. 12:1-2:

Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,

silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle. Moni sanoo, että eikö se ole mahdotonta selvitä maaliin ilman kuolettavaa syntiä?  Meissä on synnin siemen olemassa ensimmäisen ihmisparin lankeemuksen vuoksi.  Mutta, ajattelepa Raamatun henkilöä Eenokkia.  Hän oli vanhurskas mies, samanlaista lihaa ja verta kuin mekin. Hänestä ei kerrota, että hän olisi ollut joku yli-ihminen.  Sellaista ei maan päällä ole ollutkaan, paitsi itse Jumalan Poika, Jeesus.   Eenok halusi miellyttää elämällään Jumalaa.  Eenokista kerrotaan:  Hepr. 11:5: Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle. Kuolema on tottelemattomuuden synnin seurausta.  Kuitenkin Eenok vaelsi niin, ettei hänen tarvinnut maistaa kuolemaa. Kuinka se oli mahdollista?  Jumala katsoi hänet otolliseksi nousemaan luokseen ilman kuoleman rangaistusta. Kuolema on rangaistus.   Jeesuksessa me olemme vapaat.  Siksi on mahdollista, että mekin voimme päästä ylöstempaukseen, kun otamme Hänen uhrinsa todesta ja elämme sen arvon mukaan. Meidän tulee totella Häntä kaikessa.  Olemmeko valmiita siihen?  Kuinka Eenok selvisi näkemättä kuolemaa, on suuri ihme. Hän on pitänyt Jumalaa kaikkein korkeimpana auktoriteettinaan ja halunnut sydämestään miellyttää Häntä.   " Kuolema " K-L Klinga KUOLEMASSA ON RANGAISTUSTA 1 Moos. 2:17: ,,,"mutta hyvän-ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman". Kun me olemme tottelemattomia Jumalaa kohtaan, meidän tulee  kestää sitä seuraavat rangaistuksetkin.  Joskus elämäämme sallitaan sellaista, mikä sattuu ja tuntuu kipeältä.  Se on rakkautta, kun Jumala meitä kurittaa! Hän oikein odottaa, että voisi armahtaa meitä jälleen.  ..."sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa"; Hepr. 12:6. ..."Sillä nuo ( maalliset isät ) kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään"; Hepr. 12:10. # Minulla ei ole vara olla ankara ketään kohtaan, joka on langennut ja kärsii kuritusta.  Päinvastoin, saan rukoilla ja olla nostamassa sellaista sisarta ja veljeä ylöspäin.  Samaa toivon omalle kohdalleni.  Eikö se ole rakkautta, kun Isä Jumala on kanssamme kärsivällinen ja pitkämielinen armossaan ja antaa meille vielä aikaa tehdä parannusta ja kääntyä Hänen puoleensa?  Nämä päivät ovat sitä varten.   Jumala rakastaa ihmistä äärettömällä rakkaudellaan. HERRAN PALVELIJAN TUNTOMERKIT Hyvä Herran palvelija on ahkera, tekee työtään sydämestään, palvellen ensisijaisesti Herraa, ei ihmisiä. Herra toki asettaa palvelijansa aina toisten palvelijaksi, ei herroina hallitsemaan.  Hänen ei tule odottaa palvelutyöstään näkyvää palkkaa tässä ajassa, vaan kerran iankaikkisuudessa.   Matt. 24: 44 Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee. 45 Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa? 46 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Samassa luvussa Matteuksen evankeliumia kerrotaan pahasta palvelijasta, joka kyselee, missä hänen Herransa viipyy ja alkaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syömään ja juomaan juopuneiden kanssa. Sellaisen palvelijan Herran tulo tulee kerran täydellisesti yllättämään.  Paha palvelija ryhtyy taistelemaan kanssapalvelijoitaan vastaan. Pohdittavaksi: #  Mikä on motiivimme tehdä palvelutyötä tänään?  Onko se ihmiskiitos ja kunnia, vaiko halumme miellyttää ensisijaisesti Herraa? # Mitä minulta juuri nyt odotetaan; mikä on tehtäväni tässä ja nyt?  Jos olen saanut armoituksen opettaa, olenko siinä uskollinen? Jos olen saanut armoituksen auttaa köyhiä, olenko siinä uskollinen? Jos olen saanut lahjan avustaa, palvella, jakaa omastani, olenko siinä uskollinen jne.  Tunnenko lahjani niin, että tiedän varmasti olevani sen käytössä Herrani kutsuma, vai hääräänkö omiani?   # Kutsumustietoisuudessa ei ole mitään väärää.  Mieti, kuunteletko mieluummin puhetta, vaikka et tiedä, mikä puhujan missio ja kutsu on, vaiko sellaista, joka on molemmista tietoinen?  Päämäärä on tärkeä.  Aadam ja Eevakin tiesivät asemansa ja tehtävänsä suhteessa Jumalaan, mutta lankeemus peitti sen alleen.  Me emme elä lankeemuksesta, vaan Kristuksen voitosta käsin.  -  Tänään voimme rukoilla, että Jumala kirkastaa meille oman paikkamme.  Me saamme varmuuden siitä, mihin olemme kutsutut.  Olen siitä vakuuttunut. Herra on näissä tasapuolinen.  Jokainen meistä saa kokea olevansa kutsuttu ja rakastettu! VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA! Rukous: Isä, Jeesuksen nimessä rukoilen, anna minun tarkistaa kutsuni ja suuntani edessäsi tänään.  Pidä minut hereillä tulosi päivään saakka.  Isä, tahdon tehdä parannusta synneistäni ja laiminlyönneistäni.  Anna minun kuulla Sinun äänesi ja vaeltaa totuudessa kaikki jäljellä olevat päiväni.  Täytä minut Hengelläsi ja pidä lähelläsi iankaikkisesti.  Opeta minulle tahtosi. Aamen.  Katja-Leena