PARISUHDE: MITÄ OPIN PINNAN ALLE SUKELTAMISESTA?

Ihanat lapsemme hemmottelivat meitä lahjalla, joka oikeutti meidät puolisoni kanssa tunnekeskeiseen parisuhde-terapiaviikonloppuun Järvenpään Seurakuntaopistolla. Pääluennoitsijana oli paripsykoterapeutti ja psykologi Hanna Pinomaa.  Hän on tuonut ko. pariterapiamenetelmän Suomeen.

Tunnekeskeinen pariterapia (Emotionally Focused Therapy for Couples, EFT) on todettu vaikuttavimmaksi pariterapiamenetelmäksi lukuisissa tutkimuksissa. Sen kehittelyn aloittivat kanadalaiset Leslie S. Greenberg ja Susan M. Johnson 1980-luvulla. Susan Johnson on toiminut uranuurtajana alueella ja luonut kansainvälisen järjestön, joka edistää terapiamuodon etenemistä maailmalla.  Menetelmä pohjautuu siis vankasti myös tieteeseen. 

https://www.tunnekeskeinenpariterapia.fi/

MITÄ VIIKONLOPPU ITSELLENI ANTOI?

Päätin hieman jakaa, mitä itse sain viikonlopusta.  Puhun siis vain omasta puolestani, en puolisoni, vaikka tiedän että hänenkin kokemuksensa viikonlopusta oli pelkästään myönteinen. 

Ensinnäkin oli ilo kokea, ettei kumpaakaan puolisoista ahdeta menetelmässä mihinkään nurkkaan, vaan kun käsitellään parisuhteen kommunikaatiota, se tapahtuu erittäin armollisesti.  Tämä oli mielestäni kaikkein vapauttavinta ainakin itselleni.  Parisuhteessa yleensä toinen on enemmän se päälle puskija ja toinen vetäytyvä.  Tosin osat kommunikaatokehällä saattavat välillä vaihtua.  Ainahan se ei kulje samaa rataa. 

Molemmilla sekä päälle puskijalla että vetäytyvällä osapuolella on kuitenkin halu suojella yhteyttä.  Tämä korostui.  Päälle puskija tahtoo löytää yhteyttä vaatimalla, joskus kiukuttelemalla ja käyttäen jopa ylikorostettuja ilmaisuja suhteessa puolisoonsa. Vetäytyjä taas ajattelee, että suojelee suhdetta parhaiten pakenemalla tilanteesta. Hän ei kestä tai siedä konflikteja.  Mutta, kuten huomaamme, on molemmilla vilpitön halu yhteyteen. Parisuhteessa ei siis ole pahista ja hyvistä.  On kaksi osapuolta, jotka kaipaavat rakkautta ja yhteyttä suhteessaan.  Mahtava juttu!

Toiseksi mieleeni jäi, kuinka jokaisella parilla on omat taustansa ja elämäntarinansa, joiden kanssa hän tulee parisuhteensa kehälle. Taustalla voi olla paljon vaille jäämisiä, pettymyksiä, yksinäisyyttä, rankkoja aikoja pienten lasten kanssa, työttömyyttä, tunnevammoja jne. Kaikki tämä heijastuu meidän tavassamme kommunikoida tunteidemme viidakossa. "Hei, tulenko huomatuksi  ja rakastetuksi sellaisena kuin olen "?

Pinomaa korosti sitä, kuinka rakastava parisuhde on jokaiselle meistä mahdollisuus korjata rikkimennyttä. Rakkaus parantaa, aika ei.  Tämäkin on mahtavaa!

MITEN PÄÄSEN SISÄLLE LUOTTAMUKSEEN?

Luottamukseen ja rakkauteen pääsee sisälle vain olemalla avoin ja haavoittuva.  Niinhän se on.  Usein me jäämme sinne kommunikoinnin ulkokehälle, missä osoitamme ärtymystä, suuttumusta, vihaa, katkeruutta, huudon, raivon tai hiljaisuuden kautta.  Mutta ajatus on, että olemme valmiit menemään pintaa syvemmälle, sinne todellisiin tunteisiimme. Miten mahtavaa tämäkin!  Sukeltaa syvälle!

Kun uskallan kertoa puolisolleni, mitä pelkään ja mistä tunnen jääväni paitsi. Kerron rehellisesti, kuinka haavoittuva olen;  Tunnistan kaipuuni ja yksinäisyyteni.  Tällöin pääsemme keskustelemaan ihan uudella tasolla. Tajusin, kuinka helposti itsekin saatan langeta ansaan;  Räyhään tai vetäydyn kuvitellen, että toinen tietää, mistä nyt kenkä puristaa!  Näinhän se ei ole. Puoliso ei ole ajatustenlukija!

Sen sijaan on tärkeä opetella kertomaan suoraan: " Minulla oli tänään raskas päivä töissä, voinko hetken olla yksin "?  " Anteeksi, että koroitin ääntäni, mutta pelkään, etten selviä yksin.  Minua pelottaa jäädä asian kanssa yksin ". Jne. 

LOPPUSANAT:

Aika ajoin parisuhteen huoltaminen on tärkeää ja suorastaan elinehto.  Tiedekin todistaa, ettei parisuhde ole itsestäänselvyys.  Parisuhteessa molemmat osapuolet ovat 50:50.  

Minäkin olen joskus erehtynyt luulemaan, että kenties ystäväni voivat saada puolisoni näkemään, missä hän minun mielestäni menee vikaan. Näinhän se ei mene. Yhdelläkään toisella ei ole sellaista tunneyhteyttä häneen.  Vain minä voin vaikuttaa tässä suhteessa, sillä meillä on keskenämme ainutlaatuinen rakkaussuhde ja tarve yhteyteen erityisellä tavalla.  Siinä on vain kaksi ja se on kolmannen korvapuusti. 

Pinomaa oli herkkä ja erinomainen luennoitsija. Hän pisti itsensä likoon myös oman elämänsä kautta. Välillä hän puhkesi kyyneliin. Tämä kosketti kuulijaa.  Pinomaa kertoi, kuinka parisuhde on elämässämme se mahdollisuus, joka on annettu meille korjaavaksi paikaksi kokea olevamme rakastettuja ja hyväksyttyjä sellaisina kuin olemme. Se on suhde, joka on vailla vertaa.  Ja, tähän minäkin yhdyn; On tärkeää rakastaa ja olla rakastettu.  

Laulujen laulu 2:3: 

" Kuin omenapuu metsän puiden keskellä on rakkaani nuorukaisten keskellä. Sen puun varjoon kaipaan lepäämään, sen hedelmä maistuu suussani makealta". 

KIITÄN LUOJAANI PUOLISOSTANI TÄNÄÄN!

Katja-Leena