KOKONAINEN LEIPÄ

Mielessäni on ollut kuva Jeesuksesta, joka ojentaa leivän kohti taivasta ja siunaa sen jaettavaksi kuulijakunnalleen ja opetuslapsilleen. Samalla ymmärrän syvemmin vertauskuvan ehtoollisesta; Hän itse on leipä, joka on annettu murrettavaksi tälle maailmalle. Paitsi, että Hän alistui ristille, Hän alistui meidän murrettavaksemme, jotta voisi siunata kauttamme koko maailmaa.  Kuinka moneksi palaseksi olemme Hänet saattaneetkaan maailmalle?  Voimme ymmärtää sen nyt.  Yhtenäistä Kristuksen ruumista on vaikea nähdä. Paitsi, että nyt Hän itse on kokoamassa palasia 

”Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella. Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä ilmalta, maan äärestä hamaan taivaan ääreen.”

‭‭Markus‬ ‭13:26-27‬ ‭FINPR‬‬

https://www.bible.com/61/mrk.13.26-27.finpr

Leipä symboloi myös Jumalan Sanaa. Ehtoollinen on Jeesuksen itsensä asettama muistoateria. 

Jeesus tähdensi olevansa Isän lähettämä ja Hän osoitti meille Isän sydämen.  Jeesuksesta sanottiin, että Hän ja Isä olivat yhtä ja että se Sana, joka annettiin maailmalle tuli lihaksi eli Jeesukseksi keskuuteemme. Joten Jeesus ja Sana ovat yhtä.  Tämä ykseys näkyy kaikessa, mitä Jumala tekee Poikansa kautta. 

Uskon, että olemme tulleet aikakauteen, missä Jumalan yhdistää yhä enemmän meitä seuraajiaan ja osoittaa maailmalle tämän ykseyden todellisuuden ja olemassaolon.  Leipä, joka murrettiin, on nousemassa yhtenäisenä ylös. Seurakunnan aikakausi on tulemassa loppuunsa. Näemmekö sen?  Jeesus hakee seurakuntansa lupauksensa mukaisesti. Hän lunasti sen kalliilla hinnalla, antamalla oman henkensä. 

YKSEYS KOSKETTAA MEITÄ KAIKKIA

Voimme nähdä asioita, jotka menivät rikki synnin seurauksena.  Naisen ja miehen välinen yhteys koki särön; samoin luomakunnan ja ihmisen välinen yhteys rikkoontui.  Ihminen menetti hallinnan ympäristöönsä, joka annettiin hänen haltuunsa, hänen hallittavakseen.  Alun alkaen ihminen oli luomakunnan kruunu ja valtias, Jumalan kuva.  Valta riistettiin häneltä ja se annettiin määräajaksi langenneelle enkeliruhtinaalle, itse Paholaiselle. Jeesuksen ristintyön kautta on meille kuitenkin lupaus lunastuksesta annettu.  Kaikki tullaan kerran ennallistamaan. Ymmärrämmekö tämän?

JUMALAN TAHTO ON YKSEYDEN PERUSTA 

Joh. 1: 12-14:

Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. Efe. 1:8-12:

Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi,

tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä-

siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, -oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.

Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,

että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen. Tällainen yhdeksituleminen on mahdollista vain ja ainoastaan Hänen tahdossaan. Olemalla kuuliaiset Kristukselle ja Hänen Sanalleen me edesautamme tämän yhdentymisen toteutumista, sen loppuun saattamista. Me olemme kutsumassa näkymättömän näkyväksi; salatun olemassaolevaksi. Siksi on tärkeää elää niissä lupauksissa ja Jumalan Pojan uskossa.  Ellemme usko, emme voi elää näitä todeksi.  Siksi niin moni yhdeksituleminen jää vajaaksi. Tässä muutama esimerkki: 1. IHMINEN UUDELLEEN ASETETTUNA "TAIVAALLISEEN " PALVELUTEHTÄVÄÄN  Moni kipuilee tänä päivänä oman kutsunsa ja tehtävänsä edessä. Onko minulla lupa palvella Herraani siitä vapaudesta käsin, minkä Jumala Kristuksessa on juuri minulle avannut? Ihminen, mies ja nainen, hairahtui paratiisissa, mutta Jumala näki kaiken ja näki myös sen, kuinka tulee aika korjata lyhteet yhteen. Sallimmeko tämän tapahtua?    Gal. 3: 22-29:

Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.

Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.

Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.

Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.

Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.

Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.

Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan. Efe. 5: 25-31: Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton. Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä. Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niinkuin Kristuskin seurakuntaa, sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä. "Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi." Usko Jeesukseen vapautti meidät lainalaiset kiinnittymään Häneen, pääsemään vapaiksi synnin rangaistuksista Hänen avullaan.  Rangaistus ihmiselle tottelemattomuudesta oli ero Jumalasta ja ero tuosta Jumalan lapsen identiteetistä, palvella luomakuntaa yhteydessä Luojaansa.  Alussa Jumala loi ihmisen, miehen ja naisen, olemaan Hänen kuvansa ja toteuttamaan Hänen antamaansa tehtävää maailmassa.  Jokaisen ihmisen kallein ihmisoikeus kiteytyy tähän: palvella Jumalaa saumattomassa yhteydessä Häneen; kuulla Häntä ja olla iloksi Jumalalleen ja Luojalleen. Jumala iloitsee jokaisesta. Hän tekee meidät yhdeksi ja antaa avaimet yhteyteen.  MAAILMA AJAA VÄÄRIÄ OIKEUKSIA Tämän päivän ihmisoikeudet polkevat jalkoihinsa Luojamme tarkoitusperät. Ihminen etsii oikeuksia ja oikeutusta omille haluilleen ja himoilleen.  Näin se ei tulisi olla kristityillä, Jeesuksen omilla.  Meidän tehtävämme on etsiä asioita, jotka tuottavat iloa Hänelle.  Fil. 4:1: Sentähden, rakkaat ja ikävöidyt veljeni, te minun iloni ja kruununi, seisokaa näin Herrassa lujina, rakkaat! Sananl. 8:29-32: kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset, silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin; leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset. Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni! 2. KESKINÄINEN RAKKAUS Jumalan henki vaikuttaa Hänen omissaan rakkautta.  Jokainen, joka on hengestä syntynyt, rakastaa veljiään ja sisariaan ihonväriin, rotuun, asemaan tai mihinkään muuhunkaan katsomatta.   Viimeisinä aikoina Kristuksen omat tunnistetaan juuri tästä.  He rakastavat ja kunnioittavat toisiaan aidosti totuudessa. Se tarkoittaa, että he yhdessä päättävät olla iloksi Isälleen ja Luojalleen, kapinoimatta Häntä vastaan.  Joh. 13: 35: "Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus." Kaikki se, mikä erottaa, on itsensä Paholaisen juoni. Tällaiset juonet tulee kyetä tunnistamaan ja kitkemään pois.  Me emme pysy Hänessä, mikäli kieltäydymme aterioimasta yhdessä Hänen kanssaan samassa pöydässä; aterioimasta yhdessä perheväkemme kanssa.    Viime aikoina olen huolestuneena seurannut, kuinka uskovat kiukuttelevat, eivätkä suostu samaan ehtoollispöytään milloin minkäkin syyn vuoksi; miehet eivät suostu jakamaan ehtoollista naisten kanssa jne.  Tällainen ei kuulu aitoon perheyhteyteen Kristuksessa.  Luuk. 11:23: Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa. Joh. 10: 10-16: Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista. Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä. Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen. Kuinka monta vakallista Hän saakaan kerättyä kokoon?  Hänen tahdostaan me kaikki olemme kutsutut; lähdetään liikkeelle. Hän odottaa jo! VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA! Katja-Leena