PAINEET MUUTOKSEEN ELÄMÄSSÄ

Mitkä asiat johtavat siihen pisteeseen, että ihmisen on alettava tekemään muutoksia omassa elämässään?  Tiedämme, että nyky-yhteiskunnassa paineita asetetaan mm. valtion, työnantajan, koulutusjärjestelmän ja monenlaisten muuttujien taholta. Mikään ei pysy ennallaan; muutokset haastavat. Ne, jotka ovat vuosikausia olleet työelämän keskellä, tietävät että ammattitaidon ylläpitämiseen on nähtävä valtavasti vaivaa. Mikään ei tule itsestään. Ei palkka, ei tyytyväiset kuluttajat ja asiakkaat. Työn eteen tulee nähdä vaivaa. 

Oikeastaan elämme muutoksessa jatkuvasti. Se jo sinänsä vie ihmisen välillä uupumukseen. Joskus tuntuu, ettei mikään riitä. Jokaisella on omat haasteensa ja vaikeutensa, liittyen erilaiseen elämäntilanteeseen.  Lapsiperheen arki on toisenlainen kuin vaikkapa keski-ikäisen.  Mutta, varma on, ettei kukaan selviä haasteitta. 

Itse katselen muutospaineita nyt siltä kannalta, mikä on tärkeintä oman jaksamisen kannalta.  Mielestäni minulla on sanottavaa. Olen itse käynyt läpi useamman uupumusjakson. Tiedän, mitä on palaa loppuun ja yrittää nousta jälleen jaloilleen. Ihmisellä on lupa uupua.  Olen saanut ammattiapua ja muuta inhimillistä apua;  ja olen saanut Taivaallista apua. Tässä  ensimmäisessä osassa keskityn ensimmäiseen. 

1. TUNNISTA UUPUMUS HAASTEIDEN EDESSÄ

Ensimmäinen merkki uupumuksesta on yleensä se, että ärtyy ja toiset alkavat ottamaan pattiin. Yleinen tyytymättömyys kaikkeen lisääntyy. Ihmisestä tulee hyvin kriittinen kaikkea kohtaan.  Näin kävi itsellenikin.  Ärtymys kohdistui myös itseen ja kaikkeen tekemiseen. Asiat alkoivat saada liian suuria mittasuhteita. Todellisuudentaju karkasi käsistä.  Nykylääketiede ei tunne sanaa uupumus, joten diagnoosi lääkäriltä on useimmiten masennus sen eri asteissaan.  Mieli heittää, se on totta.  Ja, kaikki näyttää synkältä.

2.  EI PIDÄ JÄÄDÄ YKSIN

Virhe, jonka useimmat tässä tilanteessa tekevät, on eristäytyminen toisista ja pakeneminen omiin ajatuksiinsa.  Siinä on vaaransa jo heti. Omat ajatukset eivät ole terveet, eikä selkeät; kaikki positiivisuus on hukassa.   Uupumuksessa ja ärtymyksessä on nimeomaan kyettävä päästämään ulos, ei keräämään sisälleen.  Vaikka toiset aiheuttavat ärtymystä, voi tässä kohdin turvautua ammattiapuun. Itselleni se oli paras päätös.  Kuntouttava terapia antoi näkökulmia ja ammattitaitoinen terapeutti osasi nostaa juuri oikeat asiat agendalle.  Niitä työstän yhä. 

Myös ystävät ovat tärkeitä.  Ystävien tehtävä on kulkea rinnalla. Onneksi minulla on ollut ihania ystäviä.  He ovat usein uskaltaneet myös sanoa suoraan, missä näkevät puutteeni ja varani kasvaa. Toisaalta uupumuksen pahimmassa tilanteessa kaikkein tärkeintä on vain se, että tuetaan ja kuunnellaan. Tässä kohdin neuvot ovat vielä turhia. Niihin ei jaksa tarttua. On prosessoitava siinä mielessä yksin ja päästävä ensin hieman eteenpäin.  Muutoksen aika kyllä tulee.

3. PIENIN ASKELIN KERRALLAAN

Monet tekevät tässä kohdin sen virheen, että rysäyttävät kerralla koko elämänsä uusiksi.  Tämä voi olla kohtalokasta. Itsellänikin oli siihen suuri kiusaus.  Siinä olisi voinut käydä katastrofi.  Me luulemme, että kertarysäyksellä voittaa, mutta itse asiassa siinä saattaa olla edessä paljon menetystä ja kärsimystä pitkässä juoksussa. Jos ajattelemme, että olemme rakentaneet menneisyydessä paljon, on vastuullista pitää rakentamastaan kiinni, eikä räjäyttää kaikkea!  Uupumuksessa ihminen on taipuvainen tekemään liian hätiköityjä ratkaisuja ja siksikin pidän avoimuutta ja avunhakemista tärkeänä.  Yksi ratkaisu voi olla koko elämän kannalta kohtalokas.

Kannattaa edetä pienin ja hitain askelin.  Oman jaksamisen kapasiteetti on uupumuksessa heikoilla. Jos tässä vaiheessa rysäyttää, voi olla että oma tila käy entistä heikommaksi ja sieltä on todella vaikea kuntoutua.  Etenkin, jos menetämme paljon aikaisemmin olleesta turvallisuudestamme ja tuestamme. Saatamme sokeutua luulemaan, että kun pyristelemme irti meille tärkeistä olosuhteistamme ja ihmisistä, olemme silloin vapaat kaikista velvoitteista.  Näinhän se ei ole.  Sitä, mitä ollaan vuosia rakennettu, ei menetetä hetkessä. 

Pienet harkitut askeleet sen sijaan auttavat jäsentämään oman elämän ongelmia ja antavat jaksamiselle tukea.  Terapian avulla itse opin jäsentämään asioita niin, että näin oman arvoni ja osaamiseni uusin silmin.  Näin, että se missä olin ollut hyvä ja kykenevä, oli rakentanut elämääni ja saatoin niiden löytöjen avulla vahvistua entisestään.  Sen sijaan elämässäni oli asioita, jotka tiedostettuani, saatoin hyvästellä rauhassa ja antaa niiden tipahtaa matkastani.  Tämä tuki jaksamistani parhaiten. 

Luulenpa, että kertarysäyksellä en olisi kyennyt nousemaan takaisin pystyyn, en ainakaan niin tukevin askelin kuin nyt.  Ilman tukijoukkoja ja turvallisia raameja emme kykene elämässämme muutoksiin, jotka takaavat rauhan ja levon sekä itsemme että ympäristömme kanssa. 

" Tänä päivänä on niin paljon uupuneita, että uupuneen rinnalle ei taida löytyä ketään tolpillaan seisovaa. Paras apu uupuneelle on minun mielestäni ammattitaitoinen rinnallakulkija, joka on puolueeton "; Toivottavasti sellaisia riittää tulevaisuudessa.

Seuraavassa osassa kirjoitan, miltä muutoksen paineet näyttävät Jumalan Sanan valossa. 

VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!

Katja-Leena