PROFEETAT JA PROFETAALISUUS VT:SSA JA SRK:N AJASSA

Kirjoitan aiheesta, mihin olen huomannut liittyvän paljon tietämättömyyttä.  Haluan jakaa sen, mitä itse olen Raamatun sanan valossa aiheesta ymmärtänyt. Ja,  tätä kaikkea opettamaani voidaan rakentavan kriittisesti tarkastella.  Profeetat ovat olleet tärkeitä Jumalan työtovereita historiassa, mutta yhtä kaikki profetaalinen henki on ollut tärkeä seurakunnan rakentuessa. Molemmilla on ollut oma tehtävänsä ja paikkansa. 

Profeettojen vastustaminen on sama kuin vastustaisi itse Jumalaa.

                           

PROFEETAT - JUMALAN ÄÄNITORVINA

Profeetat, joiden elämästä voimme lukea Raamatussa, olivat erityisenä aikana erityisen kutsun saaneita Jumalan työtovereita, jotka lunastivat paikkansa Jumalan suunnitelmassa.  Kun Herra lähti kokoamaan Israelia ja toteuttamaan omaa pelastussuunnitelmaansa kansojen ja kansakuntien keskuudessa, käyttäen suunnitelmansa keskiössä Israelia ja sen elämänvaiheita, Hän oli etukäteen suunnitellut kutsuvansa esiin Profeetat.  

Profeetat kuulivat Jumalaa ja toimivat Hänen valtuuttaminaan.  He keskustelivat Jumalan kanssa. Profeetan ääni oli yhtä kuin Jumalan ääni, eikä sitä sopinut kyseenalaistaa. Oli kauhistuttavaa asettua Profeettaa vastaan.  

Väärät profeetat erottuivat joukosta sillä, että heidän ennustuksensa eivät toteutuneet ja he olivat voimattomia näiden Jumalan Profeettojen toimivallan edessä.  Ero oli selkeä. Sen Jumala osoitti aina Israelin ja Profeettojen kanssa kulkiessaan. 

PROFEETTOJEN ESIINKUTSUMINEN

Profeetta siis sai kutsunsa Itseltään Jumalalta.  Hänet kutsuttiin esiin aina, kun Israelin ja ihmiskunnan historiassa tapahtui jotakin Jumalan mission kannalta perustavanlaatuista. Profeettojen toiminta keskittyi pitkälti vanhan Testamentin kertomiin ajanjaksoihin. En käy niitä tässä erittelemään ajallisesti sen enempää, mutta sellaisia ajanjaksoja olivat mm. Israelin paluu orjuudesta Luvattuun Maahan, ajanjakso ennen Jeesuksen syntymää ja Hänen kirkastamistaan sekä erityiset ajanjaksot Israelin kansan vaiheissa (pakkosiirtolaisuus, kuninkaat ja heidän aikakautensa).

Kun Jumala valitsi jonkun tehtävään, Hän ilmestyi Profeetalle itselleen erityisellä tavalla. Kohtaaminen oli dynaaminen ja haastava. Siihen liittyi Jumalan pelko ja auktoriteetin korotus. Jumala ei jakanut kunniaansa. Hän valtuutti, mutta Hän myös vastuutti. Koko prosessi oli lähtöisin Jumalasta.  Hän on Suvereeni ja Pyhä tänäänkin.  

Meille ehkä kaikkein tutuin on kertomus Mooseksesta, hänen kutsustaan, kun Jumala ilmestyi hänelle palavassa pensaassa erämaassa. Mooses oli paossa siellä Egyptin faaraota ja hänen joukkojaan.  Jokaisella Jumalan kutsumalla on ollut aika ennen ja jälkeen kutsun.  Jumala valitsi ja valitsee tehtävään kenet Hän tahtoo.  Muistamme myös Daavidin, paimenpojan, jonka Jumala valitsi kuninkaaksi, toisin kuin ihmiset olisivat valinneet. * Profeetta Samuel voiteli hänet. **

*1 Sam.16:7: 

Mutta Herra sanoi Samuelille: "Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen."

**"Niin Samuel otti öljysarven ja voiteli hänet hänen veljiensä keskellä. Ja Herran henki tuli Daavidiin, siitä päivästä ja yhä edelleen. Sitten Samuel nousi ja meni Raamaan"; 1 Sam. 16:13.

PROFETAALISUUS TÄNÄÄN

Profetaalisuus seurakunnan keskellä poikkeaa em. Profeettojen esiinmarssista.  Vaatii paljon ihmiseltä sanoa, että puhuu Jumalan auktoriteetilla ja valtuuttamana.  Profetoiminen seurakunnassa on vajavaista, ja se on yhtä kaikki alistettu seurakunnan arvostelun alle. Profetoivan tuleekin esiintyä nöyrästi ja tuoda sanomansa esiin kaikella varovaisuudella. Kukaan ei voi sanoa suoraan: " Näin sanoo, Herra "!  Seurakunta yhdessä tarkistaa sanoman sisällön Jumalan sanaan peilaten. 

Jumalan Sana on ohjenuora kaikessa. Jumala on Pyhä.

Mooses jo aikoinaan toivoi, että kaikki voisivat profetoida*. Seurakunnan aikakautena, mitä mekin parhaillaan elämme, tämä mahdollistui, kun Pyhä Henki vuodatettiin opetuslapsiin.  Jokainen uudestisyntynyt ja hengellä täyttynyt kristitty voi toimia ja elää profetaalisuudessa ja profetoida tiettyjen rajojen sisällä. Jokaisella on oikeus anoa armolahjoja, jotka Jumala sitten jakaa tahtonsa mukaan. Jokaisen on oltava kykenevä ottamaan vastaan rakentavaa arvostelua ja taipua seurakunnan so. Kristuksen ruumiin johtoon. Kristus itse johtaa seurakuntaa, Hän on seurakunnan pää.  On olemassa tietynlainen järjestys kaikessa.

*Moos. 4:11

Silloin Mooses sanoi hänelle: "Mitä syytä sinulla on kiivailla minun puolestani? Kunpa koko Herran kansa olisi profeettoja ja saisi Herran hengen!"

Profetaalisuus seurakunnassa pitää sisällään joukon muitakin armolahjoja, kuten mm. tiedon ja viisauden sanat. Kts. 1 Kor. 14. luku. 

1 Kor. 12:8:

Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;

ONKO PROFEETTOJEN ÄÄNI VAIENNUT KOKONAAN?

Tämä on hyvä ja ajankohtainen kysymys.  Ennen Jeesuksen astumista tehtäväänsä, Hänen edellään julisti Johannes Kastaja.  Jumala kutsui hänet jo äitinsä kohdusta ja valmisti tehtävään. Johannes Kastajan tie ei ollut helppo. Lopulta hän menetti päänsä.  Ei siis mikään kadehdittava tehtävä.  Kukaan Profeetoista ei ole päässyt helpolla. He ovat maksaneet kutsustaan kovan hinnan. 

Mal. 4:5:

Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä.

Ilm. 11:3-5:

Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan."

Nämä ovat ne kaksi öljypuuta ja ne kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Herran edessä.

Ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, lähtee tuli heidän suustaan ja kuluttaa heidän vihollisensa; ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, on hän saava surmansa sillä tavalla. Ennen Herran päivää tarkoittaa Lopun aikoja, so. seurakunnan aikaa

Raamattu puhuu selvästi, että ennen Herran päivää tulee vielä Profeetta ja kaksikin Profeettaa, jotka valmistavat tietä Jeesuksen ja seurakunnan loppuhuipentumalle. Siihen sisältyvät seurakunnan ( so. pyhien ) ylöstempaus, Temppelin jälleen rakentaminen, tuhatvuotinen valtakunta ja viimeiset tuomiot. 

Meidän tulisi kyetä kirjoitusten avulla pääsemään selville, milloin ja miten nämä asiat tapahtuvat. Meidän tulee nähdä, että Profeettojen kohdalla ei ole kyse sellaisesta profetaalisuudesta, mitä nyt näemme, vaan kyse on Jumalan Pyhyydestä ja Suvereeniudesta maailmankaikkeudessa.  Hän kutsuu; Hän valtuuttaa ja Hän tekee niinkuin Hän tahtoo ja on aivoitellut. Ihmisen käsityskyky ei yllä siihen. Me tarvitsemme ennen kaikkea uskoa.  *

* Luuk. 18:1-8

1 Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.

2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.

3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.

4 Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,

5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."

6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!

7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?

8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"

VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!

Katja-Leena