MISTÄ JEESUS VAPAUTTI MEIDÄT?

Uskovan tulee olla lain oikea tuntija

Paljon puhutaan siitä, ettei Jeesukseen uskovan tule vaeltaa lain alla,

vaan hän on vapaa kaikesta.  Loppuen lopuksi aina ei tiedetä,

mistä meidät on vapautettu ristillä.

Raamattu on kaiken uskonelämän oppikirja. Se kertoo meille, mitä tämä vapaus Kristuksessa todella tarkoittaa.  Tutkitaan asiaa hieman yhdessä.

Galattalaiskirje 5: 1- 12 ;

Tässä apostoli Paavali puhuu seurakunnalle ympärileikkauksesta. 

Apostolinen seurakunta alkoi vaatia eräässä vaiheessa ympärileikkausta

jopa pakanoilta, jotka olivat kääntyneet uskoviksi.

Muistetaan sekin, että Jeesus oli myös ympärileikattu juutalainen. 

Lopulta alkuseurakunta päätyi siihen, että pakanoita ei voitu

velvoittaa tämän juutalaisen lain alaisuuteen. He olivat siitä vapaat.

Paavalille kaikkein tärkeintä oli ns. sydämen ympärileikkaus Hengessä. 

Se erotti uskovan maailmasta, ei mikään lainmukainen yksittäinen teko.

Siitä tässä kaiken kaikkiaan on kyse.

Ainut ohje, mikä pakanauskoville lopulta annettiin oli

Apt. 15: 28-29:

Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet:

karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin."

Tässä kohden tämä vapauden julistus ei siis tarkoita mitään muuta

kuin tätä opetusta, vapautta lain orjuudesta tässä mielessä.  Pakanat seuraavat Hengen uudistusta, eivät juutalaista lakia sisimmässään. 

Esivaltaa tulee kunnioittaa 

Toinen kohta, missä meidän vapauttamme Raamatussa ravistellaan, on Matteuksen evankeliumi 17: 24-27.  Siinä opetuslapset joutuivat pohtimaan suhdettaan verottajaan. Kenelle tuli maksaa veroa?  Jeesus ei tässä vapauta omiaan suhteessa veronmaksuun. Kuuliaisuus on tärkeää. Olemme yhteiskunnassa velvolliset suorittamaan oman osuutemme, vaikka olemmekin vieraan palveluksessa.  Tämä on läpikulkumatka. Emme ole rosvoja, vaan kannamme kortemme kekoon. Vallanpitäjiä ei pidä ärsyttää, vaan olla kuuliaiset heitä kohtaan. Ainakin siihen rajaan saakka, mikä on Jumalan tahto. Jumalan tahto näyttää olevan ainakin se, että verot maksetaan. 


Kolmas vapauttamme koskeva asia on sitten se kaikkein tärkein. 
Meidät on vapautettu ennen kaikkea synnin ja kuoleman orjuudesta. Room.6:18 Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette
nyt vanhurskautta

Room. 8: 2 Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen

Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja

kuoleman laista.

Meidät on vapautettu näiden otteesta ja kahleesta. 

Sitä se vapaus tarkoittaa. Synti ja kuolema eivät enää HALLITSE meitä. 
Kristus on voittanut näiden otteen elämässämme. Kiitos,Herralle! Meidän ei tule enää alistua niiden orjuuden alle. Olemme niistä vapaat! Ei synti, eikä kuolema saata enää pitää meitä otteessaan! 

Mutta, me emme suinkaan ole vapaat Jumalan laista, mikä on kirjoitettu meidän sydämiimme Pyhässä Hengessä. Jeesus ei tullut kumoamaan tätä.  Hän täytti sen lain. Hän osoitti meille, millainen on Jumala ja Hänen tahtonsa meitä kohtaan. 
 "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään; Matt. 5:17.

Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".  Gal. 5:14

Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä.
Ja Hän jatkoi: "Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn,
jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne. Mark. 7: 8-9.
> Tästä Jeesus nosti esiin mm. sapattikäskyn. 

Fariseuksen moittivat opetuslapsia ja Jeesusta siitä, että he

paransivat sairaita sapattinakin. 

Jeesus kuitenkin piti Jumalan käskyä lähimmäisen rakastamisesta

ja sitä,että ihminen oli vapautettu sairauden ja synnin alaisuudesta tärkeämpänä.  Jeesus näytti, mikä on todellista sydämen

kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan. 

>Kymmenen käskyä on yhä voimassa. 

Ne on kiteytetty sydämen lakiin Kristuksessa.

Me emme voi elää kuinka sattuu.  Raamattu opettaa meille

pyhityksestä vanhurskaudessa. Tämä tarkoittaa sitä,

että me olemme kertakaikkisella Jeesuksen uhrilla

sovitetut Isän kanssa kulkemaan

Hänen lapsinaan pyhityksessä. Se on prosessi,

jonka tulee viedä meitä eteenpäin Hänessä ja Hänen

identiteettinsä esiin tulemiseksi

meissä.  Vapaakirkollinen teologi Markus Nikkanen on sanonut

mielestäni osuvasti: "Silloin kun kristitty tekee syntiä, hän unohtaa

kuka hän todella on - ainakin identiteetin näkökulmasta tarkasteltuna."

Vahvoina loppuun saakka!

Katja-Leena