Raamatullinen johtajuus haastaa meitä

Viime aikoina on puhuttu johtajuuden kriisistä kirkoissamme.  On puhuttu siitä, kuinka on vaikea tunnistaa johtajuuden ääntä ja sitä, mikä oikeasti on linjassa Raamatun ilmoituksen kanssa.  Johtajuus ja valta mielletään yhteenkuuluviksi.  Sellaiset johtavat, keillä on valtaa "ylitse" muiden. 

Onko valta ja sen käyttö johtajuutta, mistä Raamattu puhuu?  Kenen johtajuudesta on seurakunnassa kyse?  Kuka viime kädessä vastaa seurakunnan suunnasta ja viitoittaa meille tietä?  Kenen alaisuudessa me työskentelemme?  Kuka on palkanmaksajamme?  Kenelle teemme tiliä tehtävänhoidostamme?  Kuka meitä käskyttää?  -  Suuria kysymyksiä kaikki.  Tässä muutamia pohdintojani Raamatun äärellä:

Oikeaa johtajuutta

 Millainen on johtajuus seurakunnassa?

Uusi testamentti puhuu kollektiivisesta päätöksenteosta seurakunnassa, ei niinkään johtamisesta, missä yksi käskyttää ja toiset tottelevat.  Apostolinen seurakunta asetti vanhimmat johtamaan seurakuntaa.  Päätöksenteossa keskeisenä oli sanoma:  " Pyhä Henki ja Me olemme hyväksi nähneet "...


Silloin apostolit ja vanhimmat ja koko seurakunta näkivät hyväksi valita keskuudestaan muutamia miehiä ja lähettää heidät Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana, nimittäin Juudaan, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, ja Silaan, jotka olivat johtavia miehiä veljien joukossa;

Apt. 15:28:

Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:

Kristus itse on seurakunnan Ylin johtaja.  Hän on Pää, joka saa ruumiin toimimaan Viisaudellaan ja Tiedollaan.  Pää on ruumissa se elin, joka käskyttää kaikkia muita elintoimintoja aistitoimintojensa avulla.  Pää lähettää signaalin eri elimille, jotta ne toimisivat oikein.  Tätä mekin voimme harjoitella Pyhän Hengen ohjauksessa,  Hänen kuulemistaan entistä paremmin. 

Kol. 1:18:

Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.

Raamattu puhuu paimenuudesta ja palvelemisesta.  Jeesus opasti opetuslapsia palvelemaan, ei kilpailemaan siitä, kuka heistä on suurin.  Jeesus itse antaa esikuvan oikeanlaisesta palvelevasta johtajuudesta .  Hän ei käyttänyt eläessään valtaa alistaen tai jaellen määräyksiä toisille, ei.  Hän palveli rakkaudella ja antoi ihmisille vapauden valita.  Hän osasi käyttää saamaansa valtaa oikein, lähimmäistensä parhaaksi. 

Luuk. 22:27:

Sillä kumpi on suurempi, sekö, joka aterioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka aterioi?
Mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.

Room. 1:1:

Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia,

Raamattu, Jumalan Sana, on ohjekirja kristitylle ja koko seurakunnalle.  Jumala on antanut sille painoarvonsa.  Jeesus on kuuliainen Sanalle, joten niin meidänkin tulee olla.  Jeesus on aina yhtä Sanan kanssa.  Rakkaus on yhtä totuuden kanssa. 💙

Joh 17:17:


Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
 1 Joh. 2:4:

Joka sanoo: "Minä tunnen hänet", eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija,
 ja totuus ei ole hänessä.
Eli:

- puhuessamme raamatullisesta johtajuudesta, emme puhu yhden miehen tai naisen johtajuudesta.  Yksikään mies tai nainen ei johda Kristuksen seurakuntaa.  Sitä tulee johtaa Pyhä Henki ja Raamatun auktoriteetti Kristuksessa.

-  puhuessamme seurakunnan johtajuudesta vaakatasossa, sitä johtaa vanhimmat eli päätöksenteko on kollektiivista, ei autoritääristä.  Kirkkohistoriassa voimme nähdä tässä harhaanmenoja.  Valtaa on sälytetty väärin ja sitä on myös käytetty väärin. 

-  Mikäli ihmistä käskytetään, alistetaan, hänen valinnan vapauttaan rajoitetaan tai tehdään muuta väkivaltaa, silloin seurakuntaa johdetaan lihassa, ei Hengessä.  Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.  ( Room. 8:9; 13:10 ).

-  Paha tulee puntaroida Raamatun Sanan valossa, ei tieteen, yleisen käsityksen tai jonkin muun ismin valossa.  Jumala ei muutu, vaikka ihmiset ja elinympäristöt muuttuvat.  Raamattu sanoo hyvin selvästi, ettei Jumala ole kuten ihminen, että katuisi tai peruisi sanojaan.  Sen, minkä Hän ilmoittaa ja sanoo, sen Hän myös pitää.  
( 4 Moos. 23:19 )


Paha tulee kerran voitetuksi kokonaan. Akryylimaalaus: K-L Klinga

Pettymykset johtajuuden suhteen voivat kertoa siitä, että...

-  valtaa käyttävät johtajat eivät alistu Kristuksen Sanan ja Hengen ohjaukseen.
-  valta on annettu vain muutamille, vaikka Jumala on kutsunut koko seurakuntansa palvelemaan ja toimimaan vapaudesta käsin.  Hän itse valitsee tehtäviin, myös vanhimmat ja kaitsijat.
-  Kutsumustietoiset paimenet puuttuvat.  Apostolit aloittivat opetuskirjeensä seurakunnille: 
" Minä Jeesuksen Kristuksen kutsuma, kutsuttu julistamaan....jne.  "  He eivät hävenneet tai kieltäneet kutsuaan.  Eikö kutsuttuja ole helpompi kuunnella ja heidän esimerkkiään seurata, kuin sellaisia, jotka hosuvat ilmaan? 




Kommentit

Suositut tekstit