Mitä paratiisissa oikein tapahtui; ja ovatko sen seuraamukset nähtävissä yhä?

Moni meistä ei ehdi pysähtyä tutkimaan Raamatun kirjoituksia ihmisen synnystä ja syntiinlankeemuksesta.  Olemme mukamas niin kiireisiä, ettei tapahtuma, joka vaikuttaa kauaskantoisesti tänäänkin elämäämme, saa meitä pysähtymään ja etsimään vastauksia elämäämme.

Raamattu on kirja, joka on maailmassa eniten käännetyin eri kielille ja se on kirjana myös kaikkein luetuin.  Onko sinulla kirjahyllyssäsi Raamattu? Entä, oletko lukenut sitä?

Haluan tänään pysähtyä tutkimaan kanssasi, mitä oikein paratiisissa tapahtui.  Sen jälkeen teen pohdintaa siitä, mitkä sen vaikutukset ovat olleet maailmassa.

Luemme ensin 1 Moos. 3. luku

4 Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;

5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan". Nainen otti puusta hedelmän ja maistoi sitä.  Sitten hän ojensi hedelmän miehelle, ja hänkin maistoi sitä.   Näihin jakeisiin vedoten on sanottu, että nainen on heikompi tästä syystä.  Sitähän eivät jakeet sinänsä meille kerro. On nähtävä, että molemmat, sekä vaimo että mies, ottivat hedelmää ja söivät. Synti houkuttelee tänäänkin ihan jokaista.  Tästä seurasi Jumalan kirous ja rangaistus ihmiselle. Itse asiassa koko luomakunta tuli kirouksen alaiseksi. Ja, mitä tästä seurasi: Ihmisen ja luomakunnan suhde muuttui.  Nyt maa antoi hedelmää ainoastaan kovan työnteon jälkeen ja  koko ( maa ) luomakunta joutui kirouksen alle. Miehen ja naisen suhteeseen tuli muutos.  Ennen niin mutkaton ja häpeilemätön suhde muuttui kirouksen alla häpeän ja riippuvuuden temmellyskentäksi.  Nainen joutui nyt kamppailemaan asemastaan miehen vallan alaisuudessa. Lisäksi hän joutui synnyttämään uutta elämää kivulla.

j. 16 Ja vaimolle hän sanoi: "Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva". Kuinka syntiinlankeemuksen seuraukset näkyvät tänään? Ihminen ei ole balanssissa luomakunnan kanssa.  Päinvastoin hän on ajautumassa siitä yhä kauemmaksi.  Työnteko ei keskity enää pelkästään maan viljelyyn ja varjeluun, vaan nyt keskitytään yhä enemmän ihmisen omaan hyvinvointiin ja menestykseen.  Luomakunnasta sanotaan, että ennen Messiaan toista tulemusta, se tulee olemaan todella huonossa tilassa ja jopa huokaa. Se odottaa vapautusta, joka sille on luvattu.  Se odottaa todellisten Jumalan lasten ilmestymistä, jotka ottavat sen uudelleen haltuunsa ja lunastavat vapaaksi kirouksen alta. Kts. Room. 8: 18-22. Mies ja nainen ovat joutuneet jatkuvasti kamppailemaan, paitsi elatuksen ja perheen, myös suhteensa puolesta.  Nainen on alistettu miehen valtaan ja mies pitää valtaa tuimalla otteella.  Lopun aikoina tämäkin korostuu väkivaltaisina ja brutaalisina tekoina sekä uppiniskaisuutena Jumalan käskyjä kohtaan.  Seksuaalisynnit ovat lisääntyneet ja koko maa on turmelusta täynnä. Tämä koskee koko ihmiskuntaa. Kaikkialla synti rehottaa. HAASTE SEURAKUNNALLE Seurakunta on synnin ja kirouksen alaisuudesta lunastettujen joukko.  Jos kuolemaa ja syntiä ei olisi, ei Jeesuksen olisi tarvinnut syntyä, elää ja kuolla ihmisen tähden.  Jumala kuitenkin valmisti ihmiskunnalle pelastuksen, joka vapauttaa meidät myös näiden em. kirousten kidasta. Tarvittiin puhdas ja tahraton uhri ( vrt. vanhan liiton syntiuhrit, jotka kykenivät puhdistamaan vain ruumiin saastaisuudesta ).  Tarvittiin uhri kokonaisen uuden ihmissuvun synnyttämiseksi.  Tarvittiin puhdas veri; Jeesuksen veriuhri Golgatalla. 1 Sam. 15:22: Silloin Samuel sanoi: "Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva. Jes. 53:5:  mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. MIHIN TÄMÄ KAIKKI MEITÄ VELVOITTAA? Uusi ihminen elää Pyhän Hengen luomassa uudessa olotilassa, missä tulee toteutua niin ikään paratiisissa olleen elämän lainalaisuudet.  Hän ei ole enää hengellisesti kuollut, vaan elävä hengellinen sielu, joka toteuttaa Jumalan Isän hänelle antamia neuvoja ja ohjeita.    Ihminen rakastaa ensin Jumalaa ja sitten lähimmäistään.   Ihminen on sopusoinnussa luomakunnan kanssa.  Hän antaa arvon Jumalan luomistyölle, eikä tuhoa tai raiskaa sitä. Hän ottaa paikkansa luomakunnan kruununa, eli ei pidä vallassaan toista ihmistä, vaan keskittää  kykynsä/tarmonsa muuhun. Hän on iankaikkinen olento. Kuolema on Jeesuksen uhrityön kautta voitettu. Ihminen voi olla aina yhteydessä Luojaansa.  Päämäärä Kristuksessa on taivas ( Helvetti on alunperin tarkoitettu langenneille enkeleille, ei ihmisille; Jumala ei tahtoisi yhdenkään ihmisen joutuvan sinne ).   Jeesus lunasti  meidät syntiinlankeemuksen onnettomuuksilta.  Hän nosti seurakunnan uuteen olotilaan ( “ takaisin paratiisiin ” ).  Tällöin mies ja nainen ovat jälleen tasavertaiset ja toistensa kumppanit. He viljelevät ja varjelevat ja tekevät työtä yhdessä. Tämä tulee toteutumaan nyt alhaalla seurakunnassa, mutta kerran taivaassa sekä uudessa tuhatvuotisessa valtakunnassa maan päällä.  Jos me emme ole vapautuneet tällä alueella, me yhä askartelemme kysymysten äärellä, jotka vaikeuttavat seurakunnan kasvua ja työtä Kristuksessa. Sellaisia kysymyksiä ovat mm. Jumalan lapsen asema Kristuksen perheessä ( jopa pieni lapsi on täysivaltainen Kristuksen ruumiin jäsen, emmehän me kyseenalaista lastemmekaan asemaa omassa ns. maallisessa perheessämme ),  vallankäyttöä koskevat kysymykset ( todellinen valta on Herran; Jeesus sanoi opetuslapsilleen, jotka kyselivät asemaansa, että palvelijan osa on tärkein. Siihen tule yhä kiinnittää huomiota. ( Mark. 10: 43 ). Työntekoa ei pidä nähdä rangaistuksena, vaan lahjaperusteisena Jumalan tahtona jokaiselle. Kyse on kutsuttuna olemisesta. Jokaisella on tehtävä ja omakohtainen suunnitelma Jumalalta.  On ilo palvella Herraa ja lähimmäistä. Jos emme ole vapautuneet tällä alueella, me helposti väsymme ja olemme haluttomia tekemään työtä.  Jumalan huolenpito lepää Hänen suunnitelmansa yllä. Hän pitää omistaan huolen. 1 Kor 2:13  ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.

1 Kor. 2:14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.

Akryylityö K-L Klinga 2016

Ja, se kaikkein tärkein:  Käärmeen pää on murskattu ja Saatana tullaan lopullisesti kukistamaan.   Jeesus on kuningasten Kuningas ja herrain Herra. Hän tulee kerran hallitsemaan lopullisesti ja saattaa Jumalan, Taivaallisen Isämme, työn lopulliseen päätökseen.  

1 Kor. 15:28: Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.

Rukous: Isä, Jeesuksen nimessä rukoilen, anna anteeksi minun väärät ajatusmallini ja asenteeni Sinua, lähimmäistäni ja luomakuntaasi kohtaan.  Puhdista minut verelläsi, ja uudista hengellinen näkökykyni että voitan Pahan kavalat juonet. Auta näkemään Sinun suunnitelmasi kaiken keskellä.  Käytä minua ja perhettäni Sinun suunnitelmasi toteuttamiseksi. Isä, toteuta ihmeellinen ja hyvä tahtosi ihmiskunnan keskuudessa. Valmista seurakuntasi vastaanottamaan lopullinen pelastus Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa. Aamen.

( + Isä meidän-rukous ).

Katja-Leena Klinga