OPETUS UUDEN TESTAMENTIN SEURAKUNNASTA OSA II

Tässä toisessa osassa keskityn nyt pohtimaan uuden liiton pappeutta.  Se on jäänyt meille vieraaksi, vaikka pappeudesta koko ajan puhutaan.  Katsotaan Raamatusta, mitä pappeus oikein tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään. 

I  KRISTUS ITSE JOHTAA SEURAKUNTAA

Kuten tiedämme, on Jeesus Sanan mukaan meidän ylimmäinen pappimme; Hepr.4:14. Hän on Ylipaimen, joka johtaa seurakuntaa taivaasta käsin.  Kuinka se on mahdollista?  Hän sanoi, ettei jätä seuraajiaan yksin, vaan lähettää Pyhän Hengen olemaan heidän kanssaan; aina siihen saakka, kunnes Hän palaa. Pyhä Henki on uskovan ja seurakunnan puolustaja ja jokaisen uskovan opettaja. Joh. 14:26.

Jeesus on uuden liiton Välimies; Hepr. 12:24.  Hänen verensä puhuu parempaa kuin Aabelin veri. Tällainen pappi siis tarvittiin.  Hänessä rikkoontuvat kaikki erotukset. Ihmisveri ei pääse kerskaamaan mistään. Kaiken tulee kiinnittyä vain ja ainoastaan Häneen, Kuninkaaseen ja Ylimmäiseen pappiimme, läpi taivasten kulkeneeseen Jumalan Poikaan, Jeesukseen. 

KUTSUMUSTIETOINEN JULISTUS- JA PALVELUTYÖ ON TÄRKEÄÄ.

PROFEETTA HOOSEA NÄKI PAPPEUDEN MUUTTUVAN:

Hoos 9:14-15:

 Anna heille, Herra - mitä antaisitkaan?

 -anna heille hedelmätön kohtu ja kuivettuneet 

rinnat.

Kaikki heidän pahuutensa on Gilgalissa, 

sillä siellä minä 

rupesin heitä vihaamaan.

Heidän tekojensa pahuuden tähden 

minä karkoitan heidät temppelistäni pois. 

En minä enää heitä rakasta:

kaikki heidän ruhtinaansa ovat niskureita.

KUINKA SEURAKUNTA-MORSIAN PÄÄSEE JALOILLEEN?

Jeesuksen pappeus on jumalallista alkuperää. Se ei ole samanlaista pappeutta kuin vanhan liiton pappeus, joka perustui lihan ts. ihmisveren perimään.  Aaronilainen pappeus ja uhripalvelus asetettiin Israelin kansan vaiheisiin.   

Profeetta Hoosea julisti temppelille tuhoa kaiken sen harjoittaman pahuuden tähden. Oman elämänsä kipujen kautta hän kohtasi paljon epäuskoa ja kieroutta, joka oli kietoutunut myös Jumalan palvelemiseen.  Hoosean uskoton vaimo, jonka hän Herran käskystä nai, auttoi häntä näkemään kansan rappiotilan kokonaisuudessaan. Kansa oli täysin hukassa.  

Näen tässä yhtymäkohtia tähänkin päivään; emme ole onnistuneet yhtään Israelia paremmin, emmekä voi lyödä rintoihimme sanoen: " Hurraa, me teimme sen; saavutimme palvelustyössämme täydellisyyden"! Näin ei ole; emme ole palvelleet uskollisesti ja olemme valikoineet lampaat. 

Hoosea näki kuitenkin jo tuolloin toisenlaisen pappeuden aikakauden olevan tulossa Messiaassa: "Uskollisuutta minä vaadin, en uhrimenoja, Jumalan tuntemista, en polttouhreja.” (6:6).

JUMALAN VALTAKUNNAN AVAIMET ON ANNETTU SEURAKUNNALLE

MELKISEDEK - JUMALAN PAPPI JA KUNINGAS

Vanhassa testamentissa puhutaan salaperäisestä Melkisedekistä, joka ilmestyi Aabrahamille. 1 Moos. 14: 17-20.  Tuhat vuotta myöhemmin kuningas Daavid nostaa esiin Melkisedekin ja ennustaa tulevasta vapahtajasta, jonka pappeus olisi Melkisedekin pappeutta. 

Ps. 110: 4: 
" Herra on vannonut eikä sitä kadu: "Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan".

Tarkkaa tietoa siitä, kuka Melkisedek oli, ei ole.  Hän oli kuitenkin Jumalan pappi ja kuningas. Hänellä ei näyttänyt olevan syntyperää tai sukulaisuussuhteita jonnekin.  Hän vain ilmestyi kuin" tyhjästä ".  Melkisediä on pidetty eräänlaisena Kristus-hahmona.  Ehkä meidän on hyvä katsoa, mitä Aabrahamin ja hänen välillään oikein tapahtui: 

1 Moos. 14:

18 Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi.

19 Ja hän siunasi hänet sanoen: "Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja.

20 Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi." Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta. ME KULJEMME LUVATUN KANSAN "JALANJÄLJISSÄ"

Melkisedek siunasi Aabrahamin.  Leipä ja viini olivat läsnä tuossa kohtaamisessa.  Ne ovat selvä viittaus Kristukseen, tulevaan Messiaaseen, joka sanoi olevansa Elämän leipä, joka tulee alas taivaasta. Joh. 6:33. Ja, veri,  viittaa sovitukseen Golgatalla.  Jeesuksen veri uhrattiin maailman syntien tähden.  

II UUDEN LIITON PAPPEUS ON ANNETTU MEILLE KRISTUKSESSA - SE ON ELÄVÄÄ PALVELUA TOINEN TOISTEMME ETEEN

Näyttää siis siltä, että Jeesuksen pappeus on mullistavaa verrattuna kaikkeen aikaisempaan. Se on myös ikuista pappeutta ( Ps. 110:4 ). Hän johtaa seurakuntaansa taivaasta käsin.  Me jaamme leivän ja viinin ( so. Hänen oman ruumiinsa ) elämäksi keskuudessamme.  Ja, kaikki Hänen Iankaikkiseksi kunniakseen. 

Matt. 26: 26-29:

Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini".

Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki;

sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa."

Uuden liiton pappeus on yleistä pappeutta, koskien meitä jokaista

Ymmärrän Jumalan Sanan pohjalta, että pappeus josta nyt puhutaan on pappeutta, jota johtaa itse Jeesus Kristus.  Sitä ei aseta yksikään inhmillinen instanssi tai konsulaatti.  Virka, mistä Raamattu puhuu, perustuu Jumalan Pyhän Hengen antamaan kutsuun. Room. 12:7. Tällaiseen virkaan siis kutsuu Jumala, ei mikään muu taho.  Raamattu puhuu Hengen viroista.  

2 Kor. 3: 

7 Mutta jos jo kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin, ilmestyi kirkkaudessa, niin etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden, joka kuitenkin oli katoavaista,

8 kuinka paljoa enemmän onkaan Hengen virka oleva kirkkaudessa!

9 Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta, niin on vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta.

10 Sillä se, millä ennen oli kirkkaus, on tämän rinnalla kirkkautta vailla, tämän ylenpalttisen kirkkauden tähden.

11 Jos sillä, mikä on katoavaista, oli kirkkaus, niin vielä paljoa enemmän on sillä, mikä on pysyväistä, oleva kirkkautta.

12 Koska meillä siis on tämmöinen toivo, niin me olemme aivan rohkeat.   On tärkeää kasvaa Jumalan ja Hänen Sanansa tuntemisessa.

Jokaisella on kutsunsa; maallinen pappeus ja paimenuus täällä ovat palvelutehtäviä, joissa jokainen kutsuttu on oikeutettu palvelemaan omien lahjojensa ja armoituksiensa mukaan. Joissakin kirkoissa on virkapappeutta, joka perustuu niiden omiin sisäisiin säädöksiinsä.  Palvelimmepa missä tahansa Herraa, on tärkeää, että tietää olevansa kutsuttu juuri siihen tehtävään, missä on. Jokainen Jeesukseen uskova ja hengellä täytetty on pappi päämäärästä katsoen. 

Jokainen tietysti toimikoon sen uskonmäärän mukaan, mikä kullekin on suotu. ( Room. 12:3 ). Pappeus on kuitenkin palvelutyömme tavoite ja päämäärä, joten pyrkikäämme siihen.  En halua järkyttää maailmaasi, mutta kutsun sinua pappeuteen kanssani; hallitsemaan yhdessä Kristuksen kanssa.  Ollaan rohkeita, kuten sana meitä kehoittaa; Pappeus on Hänen. 

VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!

Rukous:  

Isä, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Pyhä Jumala, Jeesuksen nimessä rukoilen;  Anna anteeksi kaikki minun laiminlyöntini ja syntini.  Armahda ja kohota katseeni Sinuun, joka olet oman seurakuntasi kalliisti omalla verelläsi lunastanut.  Anna minun tulevina päivinä kirkastaa Sinua elämälläni ja palvella Sinua sekä lähimmäistäni sillä rakkaudella ja armolla, jotka olet lahjaksi antanut. 

Varjele, etten kätkeydy piiloon Sinulta, vaan että voin hengittää sitä elämää, jonka sinä olet synnyttänyt.  Anna armosi vaikuttaa kansamme keskellä hedelmää Sinulle.  Anna meille kuulevat korvat ja näkevät silmät.  Kiitos, että haet pian seurakuntasi kotiin. Aamen. 

Katja-Leena