USKOTTAVUUSONGELMA

Intohimoni on kirjoittaminen. Olen kiitollinen eräälle ala-asteen opettajalleni, joka opetti meille pikkuisille nelos-vitosluokkalaisille kymmensormijärjestelmällä kirjoittamisen. Blogissani onkin tällä hetkellä yli 600 kirjoitusta. 

Tänään ajattelin kirjoittaa uskottavuusongelmasta. Olen törmännyt siihen usein. Aina ei oikein tiedä, mistä lähteistä ihmisten mielipiteet nousevat. Itse, kun on pyrkinyt tarkkaan pureutumaan lähteisiin.  Ja, kuuntelemaan ihmisten omakohtaisia todistuksia, sellaisia, joissa on mukana vahva kokemuksellisuus.  Eihän kukaan muu ole asiantuntija kuin sellainen, joka asian parissa työskentelee tai askaroi. 

Ymmärrän senkin, ettei tarkkoja lähteitä aina kyetä ilmoittamaan. Silloin jokaisen terve järki varmasti toimii, sillä tietoa on saatavilla paljon. Mikäli haluamme selvittää jonkin asian, siihen varmasti löytyy kanavia. Emme elä umpiossa tässäkään mielessä. 

Tässä minun polkuni selvittää asioiden totuudellisuus: 

1. Kuka on sanonut, ja mitä on sanonut? 

Juorupuheet ja lehtileikkeet eivät kerro kaikkea. Joskus otsikot on laadittu raflaaviksi ihan sen vuoksi, että saadaan lukijoita. Totuus asiasta saattaa olla ihan jotakin muuta kuin mitä otsikko väittää. Vähintäänkin kannattaa lukea koko artikkeli tai juttu loppuun saakka. 

2. Yleinen mielipide ei välttämättä edusta totuutta asian suhteen

Olemme helposti kulkemassa porukan mukana, yleinen mielipide määrittää omammekin. Tämä on pettävä tie. Kannattaa ottaa selvää syvemmin asioista. Itse olen pyrkinyt menemään asioiden ytimeen. On olemassa henkilöitä, jotka ovat keskiössä asian suhteen. Käännyn mieluummin heidän puoleensa kuin astelen valtavirran mukana. Oman mielipiteeni muodostan vasta, kun olen selvittänyt asiat tarkemmin. 

3.  Otan aikalisän 

On asioita, joiden suhteen kannattaa ottaa aikalisä ja katsoa, kuinka asiat etenevät. Ensisijaisen tärkeää kaikkien em. askeleiden kohdalla totuuteen on, että tiedän, minkä varaan itse rakennan mielipiteeni. 

Joh. 18: 38: Pilatus sanoi hänelle: "Mikä on totuus?" Ja sen sanottuaan hän taas meni ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: "Minä en löydä hänessä yhtäkään syytä.

Pilatus pesi kätensä Jeesuksen kohdalla tuomitessaan Häntä kansanjoukkojen edessä. Hänen vaimonsa oli nähnyt varoittavan unen. Hyvä niin, sillä kuten tiedämme, Jeesus oli syytön kohdattuaan tuomionsa. 

Olemmeko me, minä ja sinä, liian kärkkäitä "oman" totuutemme suhteen?  Olemmeko valmiit uskomaan asioita, joiden todenperäisyys on itseltämmekin hämärän peitossa? Annammeko valtavirran päättää suunnan, vai luotammeko totuuden esiintulemiseen ajan kanssa? 

Yksi on ainakin varmaa; 

totuus ei ole meidän omissa käsissämme! 

VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!