PYHIEN USKO - Saarna 5.11. 2023 Kyröskoski

Usko vaikuttaa ihmiselämässä ihmeellisiä asioita. Jumalan tahto on tehdä jokaisesta Hänen lapsestaan uskossa vaeltaja. Me emme elä sen kautta, mitä näemme näillä fyysisillä silmillä, vaan elämme uskosta Vapahtajaamme.

Kenelläkään ei voi olla jotakin omaa uskoa, jonka hän voi ottaa ikäänkuin omiin nimiinsä. Olette varmaan kuulleet sanonnan: "Jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi". Näinhän se ei ole. Todellisuus on toinen. Uskon näkökulmasta me tarvitsemme itse Jeesuksen Kristuksen uskoa, ihan jokainen. Hän on uskomme lähde. Ei yksikään ihminen!

                                

Heprealaiskirjeessä on todella sykähdyttävä uskon luku, mihin on hyvä pureutua näin, kun on vietetty pyhäinpäivää. Meitä ennen on elänyt pyhiä, uskonsankareita, joiden uskosta on kerrottu Raamatumme lehdillä: 

Luetaan Hepr. 11: 

6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen,  joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän  palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

7 Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä,  mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa  pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman,  ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.

8 Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin  lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi,  ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.

9 Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin  vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa,  jotka olivat saman lupauksen perillisiä;

10 sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja  jonka rakentaja ja luoja on Jumala.

11 Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen,  vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen,  joka oli antanut lupauksen.

Ensinnäkin meidän tulee uskoa, että Jumala on, ja että Hänen lupauksensa koskevat myös meitä. Ilman tällaista uskoa, me olisimme apostoli Paavalinkin mukaan kaikkein surkuteltavimpia ihmisiä, mikäli meiltä puuttuisi toivo, joka kohdistuu tulevaan. Se on ajamassa ihmistä eteenpäin, eikö totta? 

1 Kor. 15: 

19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän  elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat. Nooa rakensi arkin pyhässä pelossa, kertoo Sana. Usko vaikuttaa meissäkin tällaista. Se on oikeaa pelkoa. On tärkeää totella Herraa.  Hänellä on olemassa suunnitelma koko perhekuntamme, sukumme ja kansakuntiemme pelastukseksi. Siksi usko on niin ihmeellistä.  Vietin juuri loma-aikaani äitini kanssa, joka täyttää ensi kesänä  80- vuotta.Minulla on ollut etuoikeus omistaa uskova ja rukoileva äiti.  Hän on rukoillut minun ja perheemme puolesta väkeviä rukouksia.  Olen kokenut monia ihmeitä rukouksen kautta.  Äitien ja isien rukoukset ovat voimallisia.  Ellei sinulla  ole ollut suvussasi rukoilijoita, sinä voit olla yksi sellainen.  Usko vaikuttaa suurenmoisia asioita elämässämme.  Tartutaan sen tarjoamiin etuoikeuksiin tänään! Jaak. 5:16: Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne  puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon,  kun se on harras. 1 Piet. 4:8:  Ennen kaikkea olkoon teidän rakkautenne toisianne kohtaan harras,  sillä "rakkaus peittää syntien paljouden". Olen pohtinut, miksi äitini rukoukset ovat olleet usein niin  kuultuja ja vaikuttavia. Näistä em. jakeista olen saanut siihen vastauksen. Äidin rakkaus lapsiaan kohtaan on varmasti harras.  Eilen kuuntelimme automatkallamme radio Patmoksesta saarnaa, missä evankelista Turkka Aaltonen puhui kivisydämestä.  Jos meillä on paatunut ja kova sydän, eivät rukouksemmekaan tule  kuulluiksi.  Me tarvitsemme sydämet murtavaa uskoa. Uskoa, joka katsoo  kauemmaksi kuin näihin näkyväisiin. Silloin meillä on  vara toivoa itsellemme ja toinen toisillemme hyvää. Katsomalla näihin näkyväisiin me masennumme ja muutumme helposti kyynisiksi.   Luetaan Efe. 3: 14-19; erittäin uskontäyteiset jakeet Paavalilta:  14 Sentähden minä notkistan polveni Isän edessä, 15 josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä, 16 että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän,   ihmisenne puolesta,  voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta 17 ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, 18 niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina,  voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja  pituus ja korkeus ja syvyys on, 19 ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden,  joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen  Jumalan kaikkea täyteyttä. Erityisesti kiinnitin naisena huomiota alussa heprealaiskirjeen  kohdassa lukemaani kohtaan Saarasta. Monta kertaa me ajattelemme,  että usko on jotakin aineetonta, eikä se saa aikaan mitään konkreettista. Se ei ole kuitenkaan totta. Usko on nimittäin  erittäin dynaamista ja liikkeellä olevaa. Ajatelkaa, mitä Saaran elämästä kerrotaan; luen sen vielä:  -Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen,  vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen,  joka oli antanut lupauksen. Saara sai voiman perustaa perheen, vieläpä vanhalla iällään.  Hän sai varmasti ilkkujia ympärilleen, mutta pysyi  kuitenkin vahvana Jumalan vaikuttaman uskon ansiosta.  Perheenkin voi perustaa monella tavalla; uskossa tai ilman uskoa.  Kun riipumme kiinni Kristuksessa, on usko näissäkin asioissa  vahvasti läsnä. Se on suurta armoa, etenkin tässä ajassa, missä nyt elämme.  Me monta kertaa sorrumme ajattelemaan, että  Raamatun pyhät olivat jotenkin hurskaampia  ja erityisempiä kuin me. Tämä ei ole totta. Heidän  esikuvansa on annettu meitä ja meidän elämäämme varten. Hekin olivat vain vajavaisia ihmisiä. Raamattu ei kaunistele.  Voimme lukea sieltä, kuinka paljon heillä oli matkassaan  koettelemuksia ja myöskin lankeemuksia. Mutta, he  nousivat niiden yli Jumalan voimassa! Itse olen saanut valtavasti rohkaisua Raamatun  henkilöiden elämästä. Heidän uskonsa ja esimerkkinsä on kirjoitettu meitä varten. Otetaan siitä kaikki irti! Kerronpa sinulle myös, miksi se on niin tärkeää elää  uskossa ja uskosta käsin? Siihen kätkeytyy erityinen  Jumalan huolenpidon skenaario. Itse olen huomannut, kuinka  paljon vähemmällä murehtimisella ja huolehtimisella elämä  kannattelee eteenpäin. Aina silloin, kun ihminen tottelee  ja on kuuliainen Jumalalle, Hän saa Isältään vakuudet.  Se vakuus on, että kuuliaisuus on parempi kuin uhri,  Raamatun mukaan:  1 Sam. 15:  Silloin Samuel sanoi: "Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja  yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso,  kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja  tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva. Meidän on hyvä olla kuuliaiset Herran äänelle.  Mitä ikinä Hän meiltä pyytääkään, tehdään se ilolla.  Täydellinen uhrikaritsa Jeesus on annettu edestämme  sen tähden, että me voisimme koko sydämestämme  palvella Herraa. Ei tarvita mitään muuta.  Missä sinä voit olla uskossa kuuliainen Isällesi tänään?  Ota se askel ja tule yllättymään, kuinka taidokkaasti Hän johdattaa ja vie elämääsi  eteenpäin.  Eikä se katso  edes meidän ikäämme, ei meidän olosuhteitamme tai  omia voimavarojamme. Kun Hän käskee meitä  ryhtymään johonkin, Hän järjestää kaiken  niin, että voimme sen kestää.  Aamen.  VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA!