NAISTEN JA MIESTEN ERIARVOISUUDESTA
Olen pakotettu kirjoittamaan tämän, koska viime päivinä olen yhä enenevässä määrin törmännyt aiheeseen. Meillä on paljon vielä eriarvoisuutta naisten ja miesten kesken. Tämä näkyy hyvin monessa.
Eräs suomalainen nuori nainen sanoi minulle työn lomassa, kuinka on tullut huomaamaan naisten eriarvoistamista ympärillään. Kertoja oli tavallinen suomalainen työssäkäyvä nainen, ei edes mitenkään kristillisistä piireistä. Sanoin hänelle, että otan hänen väitteensä vakavasti. Olen huomannut asian omasta näkökulmastani, mutta nyt sen kertoi minulle ihminen, jonka elinpiiri ja lähtökohdat ovat hyvin toisenlaiset.
Huippukoripalloilija Awak Kuier ( 19 v) kertoo uunituoreessa haastattelussaan:
– Miesten tekeminen pistetään etusijalle vähän kaikessa. Jo Mäkelänrinteen lukiossa se näkyi siinä, että pojat saivat paremmat treenivuorot ja jopa enemmän pelikenkiä kuin tytöt. Se oli outoa, koska me tytöt pelasimme paremmassa liigassa ja menestyimme siellä hyvin. Kohtelu ei siis mitenkään selittynyt pelituloksilla vaan oli syvällä asenteissa ja rakenteissa, Awak napauttaa.
– Päättäjät, jotka mahdollistivat paremmat sopimukset pojille, olisivat varmasti halutessaan voineet auttaa myös meitä tyttöjä.
MITÄ RAAMATTU OPETTAA?
Gal.3:
27 Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. | |||||||||||||||||||||
28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.
Me olemme sukupuoleen katsomatta yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Kun luemme ko. galattalaiskirjeen luvun alusta loppuun kokonaan sieltä voidaan nostaa seuraavia asioita: 1. Lihallisuus hengellisyyden vastakohtana seurakunnassa Gal. 3:
Paavali varoittaa lihallisuudesta. Lihallisuus on sitä, ettei Henki saa enää johtaa seurakuntaa. Lihallisuus kylvää ympärilleen myös kaikkea eriarvoisuutta ja epäuskoa. Kuitenkin Jumala on Pyhällä kutsumisella kutsunut jokaisen. Sitä emme saa lihallisuudellamme vesittää. Väitänpä, että siellä missä on paljon lihallisuutta vailla Jumalan henkeä, siellä myös eriarvoistetaan miehiä ja naisia, tyttöjä ja poikia. Siellä, missä on Herran Henki ja vapaus, siellä kaikki ovat yhtä Hänessä!
2. JUMALAN LUPAUS ON PÄTEVÄ JOKAISEN KOHDALLA Gal. 3:
Jumalan lupaukset kuuluvat tasapuolisesti jokaiselle Kristukseen uskovalle. Meidät on vanhurskautettu Hänessä, eikä kukaan meistä ole enää lain kasvatuksen alaiset ilman Häntä. Tämä tarkoittaa, että Pyhä Henki johdattaa ja kasvattaa liittäen meidät yhä syvemmin Häneen, so. Jumalaan. Kun Pyhä Henki asuu uskovassa, se vaikuttaa hänessä tahtomisen ja tekemisen oman tahtonsa päämäärän mukaan. Me olemme este Jumalan työlle, mikäli haluamme jonkun sisaren tai veljen kohdalla tyrehdyttää Jumalan antaman kasvun ja kutsun. Jokaisella on oma tiensä. Raamattu jopa sanoo, ettei vaimo voi olla varma miehensä pelastuksesta, eikä mies vaimonsa. 1 Kor. 7:16.
Tämä kaikki pitää sisällään myös kutsun. Jokaisen on Jumala omalla Pyhällä kutsumisellaan kutsunut. ( Kts. Gal. 1:15). Toiset Hän on kutsunut julistamaan evankeliumia toimien seurakunnan eri viroissa, toiset taas palvelemaan muissa tehtävissä. VAROITUS: On väärin asettua tekemään tyhjäksi sisarten kutsua seurakunnassa. Sen arvon, sisaren saaman kutsun ja tehtävän väheksyminen, minkä hän Herralta henkilökohtaisesti on saanut, on paha teko Jumalan silmissä. Sama tietysti koskee suhteessamme veljiin. Usko on henkilökohtainen lahja jokaiselle. Usko ei ole joka miehen, sanoo Raamattu. 2 Tess. 3:
Missä on luottomme Jumalaan? Onko meidän niin vaikea luottaa Jumalaan, yksikertaisesti siihen, että Hän on voimallinen pitämään jokaisen palvelijansa sukupuolesta riippumatta pystyssä? Hän ei kutsumistaan ja armolahjojaan kadu. Jos Hän, Isä Jumala, on päättänyt omalla Pyhällä kutsumisellaan kutsua meidät, se kutsu pitää! Kiitos, Herralle!  Häijyt ja pahat ihmiset vesittävät Herran työtä. He eivät luota Jumalaan. Heidän aseensa ovat lihalliset. Seurakunnan kokouksessa tällaiset voivat tulla esiin ja paljastua. Siksi siellä, missä asioiden avoin kohtaaminen tyrehtyy, on vaarana jäädä kiinni erilaisiin "lihallisiin aseisiin". Snl. 26:26 sanoo: Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu. Muistan, kuinka aikoinaan olimme seurakunnassa tilanteessa, missä muutamat olivat joutuneet ikävän painostuksen kohteeksi. Asiaa en enää edes muista. Oli seurakunnan kokous. Monet olivat paikalla. Tuossa kokouksessa muutamat henkilöt äityivät parjaukseen. Kaikki muut mukanaolijat tekivät selkeän huomion, kuinka kyseessä oli kokonaan lihallinen hyökkäys seurakuntaa ja muutamaa ihmistä vastaan. Tilanne oli sillä ohi. Oman tilansa näin paljastaneet marssivat lopulta ovesta ulos! NÄE KRISTUS LÄHIMMÄISESSÄSI! (Gal. 3:27; Kol. 1:27) Gal. 3:
|
Kommentit