YMMÄRRYS PETTÄÄ

Psalmi 119:34: Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.

Jumalan sana puhuu ymmärryksestä.  Jouduin eilen illalla itse tästä puhutteluun.  Ihmisymmärrys voi olla pettäväinen.  Minäkin joudun kamppailemaan ymmärrykseni kanssa joka ikinen päivä. 

Olen puhunut lopun ajoista ja valvovasta seurakunnasta.  Raamatun kuvaus viisaista neitsyeistä palavien soihtujen kanssa vetoaa nimenomaan ymmärrykseemme.  Olemmeko heränneet? Olemmeko valveilla oikeaan aikaan?  Vai, olemmeko niin tämän maailman huolien turruttamia, ettemme näe missä polku kulkee?

Jes. 33: 6: Ja hän on sinun aikojesi vakuus, avun runsaus, viisaus ja ymmärrys; Herran pelko on oleva Siionin aarre.

YMMÄRRYS ON KASVAVAA LAATUA

Dan. 12:4: Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.

On selvä, että voimme kasvaa ymmärrykseltämme.  On surullista  taantua tai jämähtää paikoilleen.  Pyhä Henki on annettu uskovalle opettajaksi, auttamaan kaikessa, missä mielemme on pimentynyt. 

Tiedän, mistä puhun.  Minunkin ymmärrykseni on ollut ajoittain kaaoksessa ja kulkenut omia polkujaan. Viime päivinä olen tutkaillut itseäni ja todennut; " Herra, armahda minua!  Olen ollut ymmärtämätön ja taitamaton monessa"!  

Vielä surullisemmaksi asian tekee se, kuinka olen tuollaisessa ymmärtämättömyyden tilassani antanut joidenkin ystävieni kenties ymmärtää, että se, mitä he ovat olleet elämässään valitsemassa, olisi jotenkin hyväksyttävää ja oikein.  Se ei läheskään aina ole ollut sitä Pyhän Jumalan edessä!  Ja, monet sellaiset valinnat koskevat ihmissuhteitamme. 

Psalmi 19:12: Erhetykset kuka ymmärtää? Anna anteeksi minun salaiset syntini.

Jos ystävänäni tunnistat, että olen ollut hyväksymässä sinun väärää polkuasi, sanon tänään: " Olen syvästi pahoillani; tahdon tehdä Jumalan edessä parannusta ja pyytää myös sinulta: " Voitko antaa minulle anteeksi?  Olen toiminut rinnalla kulkijanasi väärin!  Minun olisi pitänyt jo ajoissa varoittaa sinua".

JOKAISELLA OMA VASTUUNSA

On selvä, ettemme kanna vastuuta toisten valinnoista.  Mutta, meillä on vastuumme myös siinä, millaisen tuen ja esikuvan annamme niille, joiden kanssa teemme taivasmatkaa. 

Snl. 12: 1 sanoo: Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.

Vielä on mahdollisuus tehdä itsetutkailua ja kääntää kurssia.  Aikaa ei ole paljonkaan jäljellä.  Nyt ei pidä heittäytyä järjettömyyteen ja välinpitämättömyyteen, vaan päinvastoin tulee  kiirehtiä parannukseen.  

Snl. 29:19: Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.

Tässä kohden ei sovi se muistutus, kuinka kiirehtivän jalka astuu harhaan.  Aina, kun me kiirehdimme tekemään parannusta ja sovintoa Jumalan ja lähimmäistemme kanssa, me teemme oikein.  Jumala mielistyy sellaiseen. 

Efe 7: 

15 Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat,

16 ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.

17 Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on. Jaak. 3: 13:  Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä. Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä. Loppupäätelmät:  Omaa vaellustaan Pyhän Kaikkivaltiaan Jumalan edessä tulee tutkia nyt.  Olenko minä kyennyt seuraamaan Häntä ja olemaan Hänelle uskollinen?  Olenko minä antanut harkintakykyni pettää?   Eikö olekin niin, että Jumala kutsuu luokseen ne, jotka ovat Hänelle uskolliset? Sellaiset, jotka ovat osoittautuneet luotettaviksi Häntä kohtaan?  Ei hän ota luokseen sellaisia, jotka ovat kääntäneet selkänsä Hänelle ja juosseet heti, kun silmä välttää, rakentamaan omia rakennelmiaan. Millainen morsian sellainen on? Kyllä tämä vie ainakin minut parannuksen paikalle.  Olen ollut monessa ymmärtämätön ja se hiertää mieltäni nyt.  En ole osannut toimia aina oikein ja vanhurskaasti.  Matt.7:14: ...mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Loppuen lopuksi ylöstempaukseen ei nouse suuren suurta joukkoa. Ei anneta tässäkään ymmärryksemme pettää! Raamattu osoittaa, että harvat löytävät tien. Meidän on turha luulla, että Pyhä Jumala nostaa näkemättä kuolemaa luokseen ihmisiä, jotka eivät ole pyhittäytyneet ja puhdistautuneet Hänen kohtaamistaan varten.  Tämäkin vie jälleen vakavalle paikalle; Herra, mahdanko minäkään päästä perille?   Apostoli Paavali, joka oli todellinen Herran soturi, kamppaili yhtä kaikki tällaisten syvien tuntojen kanssa. Paavali, jonka Jumala kutsui levittämään evankeliumia koko elämällään pakanoille. Hänen työstään mekin saamme olla tänään osalliset.   Paavalin hengellisestä kamppailusta kertovat seuraavat jakeet:  1 Kor. 9:27: vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi. Paavalin taistelu sieluista oli kova.  Hän kulki mestarinsa jalan jäljissä ristin ja kieltäymyksen tien.  Hän taisteli jalon uskontaistelun. Hänellä oli vain ja ainoastaan Kristus.  Jos hän olisi pitäytynyt omaan ymmärrykseensä, hän olisi toiminut tappiokseen. Meidänkin tappioksemme. Hän nuhteli, opetti ja eli itse todeksi Kristuksen tien.  VAHVOINA LOPPUUN SAAKKA! Rukous:  Isä, Jeesuksen nimessä rukoilen; anna anteeksi minun valvomattomuuteni ja ymmärtämättömyyteni.  Herra, en ole aina alistunut Sinun pyhään tahtoosi, vaan olen kulkenut omia polkujani.  Armahda ja auta minua nostamaan tieni suuntaa.  Herra, tee minut valmiiksi palveluksen työhön.  Siihen ikuiseen palveluun, johon kalliilla verelläsi lunastit minut. Opeta minua laskemaan päiväni oikein.  Aamen.  Katja-Leena