Rakastatko minua? Paimenuuden haasteet

"Rakastatko sinä minua"?; Jeesus kysyi Pietarilta.

Teksti löytyy Johanneksen evankeliumin luvusta 21,

jakeesta 15 eteenpäin.  Siinä kerrotaan myös, kuinka

Pietari tuli lopulta murheelliseksi jouduttuaan tällaiseen

rakkaustenttiin Jeesuksen edessä.  Voimme ehkä hieman

ymmärtää, miltä Pietarista tuntui. Hän oli varmasti sitoutunut

Mestariinsa ja esikuvaansa. Tämä keskustelu oli kuitenkin

Jumalan puolelta pakko käydä.  Näyttää siltä, että se tehtävä,

minkä Jumala Pietarille antoi, eli seurakunnan perustamisen,

vaati jotakin aivan erityistä.  Paimenen kutsumusta ei kukaan

voi kevyesti kantaa. Lue: Joh. 21:15-17.



Lammaspaimen esiintyy monissa Raamatun vertauksissa.

Paimen kuvataan niissä joksikin aivan muuksi kuin

lastenhuoneen taulujen sauvakätiseksi ja partasuiseksi mieheksi,

joka kulkee laumansa vierellä.  

Vertauksien paimen on uhrautuva eikä lepää,

ellei se ole varmistanut laumansa turvallisuutta ja sitä,

että sillä on riittävästi vettä sekä laidunruohoa saatavilla.  

Jos yksikin laumasta puuttuu, jättää paimen muut laiduntamaan

ja lähtee etsimään kadonnutta. Se on saatava takaisin.

Vain Jeesuksen rakkaus saa meidät liikkeelle tällä tavoin.
Jeesus osoitti olevansa Rakkaus. Joh.15:13. Hän antoi henkensä ristin
ryövärinkin puolesta.  Loppuun saakka Hän taisteli saadakseen
avattua meille oven pelastukseen ja sovitukseen Luojamme kanssa.
Hän ei luovuttanut. Rakastamalla kuten Hän,
voimme voittaa ihmisiä Jumalan valtakuntaan. Rakkaus on liikkeellä olevaa,
ei ainoastaan sanoja. Yksi Hengen hedelmistä on rakkaus.
Pietarin tuli osoittaa Jeesukselle, etteivät pelkät sanat riitä.
On kyettävä paimentamaan niin, että jokainen lammas on turvassa ja
pääsee perille saakka.

Jumala etsii tänäänkin miehiä ja naisia, Kristuksen pappeja,
jotka ovat liikkeellä uhrautuen ja antaen itsensä jopa petojen revittäviksi.
He ovat valmiit taistelemaan Jumalan Sana aseenaan.
Heidän tulee olla valmiita asettumaan puolustamaan heikkoja ja
jopa sellaisia, jotka ihmiset näkevät mustina ja likaisina.
Paimen ottaa lampaan syliin, hoivaa ja ruokkii sitä, antaa sille
kodin ja osoittaa sille rakkautta sekä huolenpitoa.



Paimenen tulee kyetä myös erottamaan hyvä pahasta.
Tätä erottelukykyä tarvitaan, ei kykyä erotella lampaita.  
Nyt ei ole sen aika. Jumala itse toimii lammasten erottelijana.  
Meidän tulee ottaa laumaan jokainen, jonka Isä sinne lähettää.

Mutta kuinka voimme erottaa hyvän pahasta?

  • Jumalan Sanan tulee olla ylin auktoriteetti.
  • Raamattu osoittaa hyvin selvästi, kuinka Jeesus ja Sana ovat yhtä. Joh. 6:51. Jokaisen papin tulee olla alamainen Jumalan Sanalle ja Pyhälle Hengelle.
  •  Pyhä Henki johdattaa kaikkeen totuuteen.
  • Totuus tekee ihmiset vapaiksi - valhe kahlitsee.  Synti estää pääsymme Jumalan luokse.
  • Jos pappi ei kykene erottamaan hyvää pahasta, se koituu kohtalokkaaksi niin hänelle itselleen kuin kaitsettavallekin.  Hepr. 5:14; Room. 12:9; 21; Lk. 6:45.

  • Seurakunta ei ole yhtä tämän katoavan maailman kanssa.  Jos pappi ei tätä näe, hän avaa oven itse Paholaiselle astua sisään.  Kristityt ovat maailmasta erottautuneita ja palvelevat Herraa Jeesusta Kristusta.  Palvelemalla epäjumalia koko kristillinen sanoma hukkuu ja menettää merkityksensä. Tällöin ihmiset menettävät mahdollisuuden löytää tien sinne, minne he tulivat lunastetuiksi ristillä.  Meitä ei lunastettu tätä maailmaa, vaan taivasta varten. Päämäärä tulee olla selvillä.  Papin tulee pitää esillä tätä päämäärää.  
Fil. 3:14: “  Minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa,
johon Jumala on minut taivaallisella kutsumuksella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa”.

Jeesus osoitti Pietarille, kuinka ruokkimisen eli

Sanan jakamisen avain on siinä, että Rakkaus Jeesukseen
saa hallita kokonaan Sanan julistajaa. Hän on sananpalvelija.

Pelkät sanat eivät tässäkään riitä.  On elettävä itse todeksi se Sana,

mikä on Elävä ja todellinen muutosvoima ihmiselämässä.

Jumalan Sana poikkeaa kaikista muista sanoista ja

kirjallisuudesta maailmassa.  Sillä tulee olla auktoriteetti
läpivalaista, paljastaa, varoittaa, kehoittaa, parantaa, asettaa uudelleen,

rikkoa, tehdä uudeksi, palkita jne.  Kun ymmärrämme tämän,
alamme enemmän vielä etsiä näitä Sanoja, joilla on tällainen
dynaaminen voima! Hepr. 4:12.

“ Sillä Jumalan Sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi
kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse,
kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet,
ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija “.

On myös muistettava tässä yhteydessä, että kun ihminen
rikkoo ja tekee syntiä Jumalaa vastaan, on seurakunta se paikka,
missä Armon tulee saada kohdata katuva syntinen.  
Jokaisen katuvan on saatava anteeksi ja
koettava uudelleen tuo muutosvoima omalla kohdallaan.
Sitä yksikään pappi ei saa estää!  Matt. 6:14.


Ikävä kyllä näemme usein seurakunnan keskellä armottomuutta
kanssasisariamme ja -veljiämme kohtaan.  Me lokeroimme ihmiset
sen mukaan, mikä on heidän statuksensa, heidän syntilistansa jne.
Kuinka tuttua onkaan se, että saatamme nostaa farisealaiset päämme
elämässään jollakin alueella tyrineen ja epäonnistuneen yläpuolelle.
Siihen ei ole meillä oikeutta. Jokainen meistä on syntiä tehnyt ja tarvitsee Armahtajaa. Room.3:23.

Ellei Sananjulistaja ole itse kokenut Jumalan Sanan muutosvoimaa
omassa elämässään, ja tarkistanut päivittäin omaa suuntansa tuon
lampun edessä, hän on voimaton julistamaan sitä muille.
Joka itse on paljon anteeksi saanut, se paljon
rakastaa-  sanotaan.

Jumalan palvelijaksi kutsuttu

Hepr. 5. luku kertoo siitä, kuinka Jumala kutsui Jeesuksen
Ylimmäiseksi papiksemme.  Jumala kutsui.
Ilman Jumalaa me emme voi mitään tehdä.
Jumala itse kutsuu yhä pappinsa.  On kaksi eri asiaa olla
kutsuttu kuin ajettu.  Ajettu Paimen ei omista rauhaa,
vaan elää pakon sanelemana.  Hän on pakotettu työskentelemään,
ei Jumalan kutsumana, vaan ihmisten orjana.  
Hänelle on tärkeää miellyttää ihmisiä ja tätä maailmaa.
Tiede voi olla hänen jumalansa, tai jokin aate, ehkä rahanahneus.  

Kutsuttu paimen on saanut tehtävän Herralta itseltään.
Hän tietää olevansa kutsuttu ja Ystävänsä asialla.
Hänen pyrkimyksensä on miellyttää Herraansa, ei ihmisiä,
ei tätä maailmaa ja sen hallitsijoita tai vallanpitäjiä.
Papin itse asiassa ei tule etsiä suosiota ihmisiltä.  Papin
suun tulee julistaa Jumalan, Isämme, totuuksia.


Mitä sitten, kun paimenuus seurakunnassa on
hukassa tai uupuu kokonaan?  

Onneksi jokaiselle uudestisyntyneelle Hengen täyttämälle
uskovalle on annettu lupaus siitä, ettei häntä jätetä yksin.
Jokainen Jeesuksen oma voi olla turvallisella mielellä silloinkin,
vaikka joutuu taistelemaan uskonsa kanssa yksin.
Kiinnittyminen Jumalan Sanaan Raamattuun, rukous ja kuuliaisuus
Jumalalle ovat mahdollisia, vaikka toinen ihminen ei olisikaan tietä
neuvomassa.  Nykyään voimme saada ammennettua opetusta myös
kristillisistä kirjoista ja opetusohjelmista. Lue: Jer. 31: 33-34.


Seurakunta on kuitenkin asetettu tämän Jeesuksen apostolisen julistuksen
kautta ja sen perustus laskettiin Golgatalla.  Pietari sai avaimet ja
valtuutuksen viedä tätä sanomaa aina omaan kuolemaansa saakka.
Jeesus osoitti hänelle, kuinka paljon seurakunta merkitsee Jumalalle,
ja mikä hinta siitä on maksettu.  Monet ovat henkensä menettäen
kulkeneet Mestarinsa jalanjälkiä.  Tuskin minä ja sinä olemme
vielä verille asti taistelleet edes syntiä ja pahuutta vastaan?
Hepr. 12:4.

Seurakunnalle on annettu taivasten valtakunnan avaimet.
Meitä valmistetaan taivasta varten pyhittymään ja jättämään
taaksemme vanha. Sen me voimme saavuttaa ainoastaan
Kristuksen vanhurskauden päällemme pukemalla.
Verenevankeliumi vapauttaa ihmisen.

Mekin elämme nyt aikaa, jolloin vainot uskovia kohtaan lisääntyvät.  
Me emme tule pääsemään helpolla. Jokainen meistä on jollakin tavoin
osallinen pappeudesta. Ilm. 5:10. Rakkaus Kristukseen tullaan
koettelemaan.  Jeesus sanoi seuraajilleen, ettei ole koettelematonta uskoa.
Onko sinun uskosi koeteltu?  Voitko sanoa, että olet joutunut
kärsimään uskosi tähden? Ellet vielä ole, varaudu siihen, ja varmistu,
että tulet kerran olemaan siellä, minne Jeesus meidät oman
kalliin verensä hinnalla lunasti.  Hinta on maksettu. Jeesus sanoi,
ettemme mekään tule pääsemään helpolla. Me maksamme
uskostamme hinnan.

1  Piet. 1:  
3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen
Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on
uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen
Kristuksen kuolleistanousemisen kautta,
4 turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja
katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on
säilytettynä teitä varten,
5 jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen,
joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
6 Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista,
vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa,
7 että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa
havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta,
joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi,
ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.
8 Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet,
häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla,
9 sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.


Katja-Leena Klinga
Pastori, vapaasrk
( Saarnapuhe Ikaalisten
vapaasrk:ssa 11.8.2018 )





Suositut tekstit