Tehkää maa itsellenne alamaiseksi ja varjelkaa sitä ...”

”Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet". 1 Moos.1:28.

Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa; Kaikkea sitä hyvää, minkä Hän oli luonut omaksi ja meidän iloksemme.

( 1 Moos. 2:15 ). Ihmiselle annettiin siis ensisijaiseksi tehtäväksi elää täällä tätä elämää ylläpitäen ja vahvistaen. Ei siis pidä unohtaa perustehtäväämme. Uskon, että Saatana yrittää pimittää tämän meidän silmiltämme. Ihminen on onneton, koska ei tiedä paikkaansa. Monet ovat vailla perustehtävää tänään. Teknologia ja urbanisoituminen sokaisevat. Kuitenkin sinut ja minut on kutsuttu pitämään tästä luomakunnastamme huolta! Ei unohdeta sitä!

Jumala on antanut meille Jeesuksen uhrikuoleman jälkeen tehtäväksi opetuslapseuttaa muita, viemällä evankeliumin ilosanomaa eteenpäin. En keskity tässä nyt kuitenkaan siihen, vaan haluan paneutua tähän meidän perustehtäväämme. 

Luomakunnan kruunu – minäkö?

Kun keskustelen ihmisten kanssa, huomaan usein, kuinka ihmiset pelkäävät kulkea yksin metsässä tai kohdata villejä metsän eläimiä. Ihmiset pelkäävät lehmiä ja hevosia, eivätkä aina osaa toimia kissojen tai koirienkaan kanssa. Missä on ongelma? Lienee ongelma siinä, että olemme kadottaneet perustehtävämme. Missä on kykymme hallita luomakuntaa ja tehdä siitä itsellemme alamainen Kristuksessa?

Efesolaiskirje luku 1:

8 Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi,

9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä-

10 siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, -oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.

Jumalan suunnitelma on palauttaa ennalleen se, mikä kerran lyötiin rikki. Kun synti pääsi paratiisiin ja ihmisydämeen, alkoi ankara erkaantuminen luomakunnan keskuudessa. Se näkyy tänä päivänä kaikissa ja kaikkialla. Miehet ja naiset ovat kilpajuoksussa keskenään, eläimet ja ihmiset ovat loitonneet toisistaan ja saasteet ovat vallanneet luontoamme. Meidän perustehtävämme on kärsinyt tappion; on kyettävä löytämään se uudelleen.

Mikä muu on osa tätä perustehtäävämme?

Voisiko osa tätä perustehtäväämme olla myös poliittinen hallinnointi? Sana politiikka juontuu klassisen kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskevaa". ( Wikipedia ). Monet uskovat kamppailevat tämän kysymyksen kanssa. Eivätkö tämän päivän poliittiset kysymykset käsittele myös nk. ” vihreitä arvojamme ”? Miksi on nostettu esiin erilaisia puolueita? Vihreät ottavat huomioon ekosysteemimme, kristilliset taas haluavat nähdä Jumalan ylimpänä auktoriteettina lainsäädäntöä koskevassa päätöksenteossa. Osa puolueista nostaa vaaliteemoikseen työtä ja työllisyyttä koskevat teemat.

Nyt politiikka nivoutuu demokratiaan, mutta tuhatvuotisessa valtakunnassa me hallitsemme teokratian alaisuudessa.  Teokratia (kreik. θεοκρατια) tarkoittaa kirjaimellisesti jumalan valtaa. ( Wikipedia ).  Raamattu selvästi osoittaa, että Jeesuksen seuraajat tulevat kerran hallitsemaan kansakuntia yhdessä Hänen kanssaan. Kyse on siis myös poliittisesta valtakuntien hallinnoinnista. Politiikkaa ja Jeesuksen seuraamista ei siis voida erottaa toisistaan. Jeesuksen seuraaja on valmis seuraamaan aikaansa ja kurottautumaan tulevia lupauksia kohti.

Ilm. 5:10	ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä".

Mikä on minun paikkani tässä suunnitelmassa?

On hyvä kysyä itseltään vakavasti, olenko tarttunut perustehtääväni ja huolehtinut niistä, joiden huolehtiminen on annettu minun tehtäväkseni. Olenko rohkeasti lähtenyt liikkeelle sitä päämäärää kohti, että Jumala on luvannyt yhdistää kerran kaiken yhdeksi? Tunnenko tämän luomakunnan kodikseni ja paikaksi, missä voin elää rauhassa sydän seestyneenä? Vai onko sisimmässäni pelko ja arkuus?

Isoisien ja – äitien oppi on joskus paikallaan. Heillä saattaa olla jaettavana sellaista tietotaitoa, joka antaa meille potkua tällä opintiellä. He ovat tasanneet kenties polkua meidän eteemme. Juutalaisuudessa perimätiedolle annettiin paljon arvoa. Sukupolvet selvisivät vaikeista elämänvaiheista seuraamalla edelläkävijöitä. On tärkeää kuunnella viisaita neuvoja!

Ef. 5:15	Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat..

Sananl. 22:6

Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.

Katja-Leena Klinga